Korjausrakentamisen johtaja Marko Latvala Vahanen-yhtiöiltä on koonnut blogiinsa viisi tärppiä vaativaan korjaushankkeeseen. Latvalan mukaan ensisijaista on koota riittävät lähtötiedot, ennen kuin hanketta lähdetään viemään eteenpäin. Myös haitta-ainetutkimukset tulee tehdä viimeistään hankessuunnitteluvaiheessa.
Kustannusnousut ja vaativien korjauskohteiden ongelmat saivat muutamat urakoitsijat luopumaan peruskorjauksista, kirjoittaa Rakennuslehti. Uudisrakentamisen buumi vei korjausrakentajilta viime vuonna resursseja ja nosti alihankintojen ja materiaalien hintoja. Vielä pahemmin kannattavuuteen vaikuttivat arvotalojen peruskorjauksissa ja käyttötarkoituksen muutoksissa tulleet ongelmat.
Vanha kerrostalo nuortuu vastaamaan nykyajan vaatimuksia ja samalla kulmakunnan koristukseksi. Se maksaa rahaa ja myös vaivaa, mutta usein kannattaa. Joskus taas taloyhtiön on parempi purkaa huonoon kuntoon päässyt kiinteistö pois ja rakennuttaa uusi tilalle.
Kaupunkiasumisen suunnittelun ja kehittämisen tueksi on kehitetty joustavia ja eri tarpeisiin mukautuvia eurooppalaisia asumisratkaisuja esittelevä Ketterän asumisen keittokirja. Keittokirja on kehitetty Suomen akatemian rahoittaman Ketterä kaupunki (DAC) -hankkeen yhteydessä. Tavoitteena on vastata kysymyksiin siitä, miten asunnot ja rakennuskanta saadaan mukautumaan eri asumistarpeisiin ja miten kaupunkiasumisen kehittämisessä voidaan ottaa mukaan myös asukkaat.
Ympäristöministeriö käynnistää yhdessä Motiva Oy:n, VTT:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa uuden pitkän aikavälin peruskorjausstrategian laatimisen. Strategian laatiminen on osa viime vuonna voimaan tullutta uudistettua EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä. Sen mukaan jäsenmaiden tulee laatia pitkän aikavälin peruskorjausstrategia rakennuskannan muuttamiseksi erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. Strategiatyössä luodaan yleiskatsaus Suomen rakennuskannasta, kartoitetaan kustannustehokkaat korjaustoimenpiteet ja niiden rahoitus […]
Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri ennakoi taloyhtiöiden korjausrakentamiseen lievää kasvua vuodelle 2019. Kasvuodotuksia kuitenkin varjostaa se, että taloyhtiöt eivät ole saaneet enää urakkatarjouksia entiseen tapaan. Myös lainansaannin ja lainaehtojen heikentymisnäkymät kertovat siitä, että rahoitustekijät eivät ainakaan voimista korjausrakentamisen kasvua.
Tilastokeskuksen mukaan asunnon omistajat ja asunto-osakeyhtiöt korjasivat asuntojaan ja asuinrakennuksiaan 6,2 miljardilla eurolla vuonna 2017. Yhteenlasketut korjauskustannukset vähenivät 6,2 prosenttia vuoden 2016 tasosta ja ne ovat kasvaneet 8,1 prosenttia vuodesta 2013. Omakoti- ja paritaloja korjattiin 2,9 miljardilla eurolla.
Valtakunnallinen korjausrakentamisneuvonta muuttui lokakuun alusta korjaus- ja tekniseksi neuvonnaksi, joka on jäsenten käytettävissä ma-to klo 10-12. Neuvontapalvelun puhelinnumero (09) 1667 6311 pysyy ennallaan. Kiinteistöliitto Uusimaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen alueella jäsentalojen edustajat saavat entiseen tapaan neuvontaa yhdistysten omilta asiantuntijoilta.
Rakentamisen suhdanne laskeutuu suotuisana ensi kevääseen. Alueelliset erot kasvavat ja toiminnan – myös korjausrakentamisen – keskittyminen kasvukeskuksiin kiihtyy. Rakentamisen volyymi on palautumassa kohti pitkän ajan keskiarvoa, ilmenee LVI-asennuksen suhdannekyselystä.
Kyselyn mukaan rakentamisen kosteudenhallintaan herätään edelleen liian usein vasta kun rakennushanke on edennyt työmaavaiheeseen. Tällöin kosteudenhallinta jää vajavaiseksi eikä suunnitteluvaiheessa ole välttämättä otettu huomioon kosteudenhallintaa ja sen edellyttämiä toimia. Kuivaketju10 toimintamallissa pyritään estämään kosteusvaurioiden syntyminen kaikissa rakennusprosessin eri vaiheissa.
Kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuullisia ammattilaisia edustava RAKLI on laatinut rakennuttajille kolmikohtaisen suosituksen työturvallisuuden edistämiseksi. RAKLI haluaa suosituksella kiinnittää entistä tarkempaa huomiota työturvallisuusasioihin ja niiden asianmukaiseen hoitamiseen hankkeissa. ”Viime vuosien aikana työtapaturmien määrä on laskenut tasaisesti, mutta töitä on edelleen tehtävä nollatason saavuttamiseksi.
Rakennusvalvonnat toteuttavat yhteisen kosteudenhallinnan teemakuukauden syyskuussa 2018. Miksi kosteusjumppa? Syyskuu on vuoden kostein kuukausi.