Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian 2020–2050 toteuttamista vauhditetaan Ympäristöministeriön tänään julkaisemalla, vuoteen 2030 saakka ulottuvalla tiekartalla ja toimeenpanosuunnitelmalla. Ehdotetuissa 17 toimenpiteessä on sekä uusia avauksia että nykytekemisen tehostamista.
Tiekartta peräänkuuluttaa panostuksia erityisesti asuinkiinteistöjen omistajille suunnattuun korjausrakentamisen viestintään ja neuvontaan sekä rakennusalan ammattilaisten koulutukseen ja osaamiseen. Tärkeiksi tunnistetaan myös uudet rahoitusmallit ja pitkäjänteiset, ennakoitavissa olevat valtion avustukset, jotka kannustavat korjaamaan rakennukset merkittävästi vaatimustasoa energiatehokkaammiksi.
Tiekartassa ehdotetaan muun muassa rakentamisen ammattilaisten jatkuvaa oppimista, tietohubin perustamista energiatehokkuuden ja korjausrakentamisen rahoittamiseksi ja varmistetaan ministeriöiden välinen yhteistyö, jotta korjausrakentamisen strategian tavoitteet huomioidaan eri suunnitelmissa, ohjelmissa ja strategioissa sekä tarvittaessa lainsäädännössä.
Tiekartassa ehdotetuille toimenpiteille nimetään niiden kohderyhmät, toteuttajat sekä mahdolliset työhön osallistuvat kumppanit. Tiekartta pohjustaa strategian päivitystä, joka on edessä vuonna 2030.
Tiekartan ja toimeenpanosuunnitelman laativat Motiva Oy sekä VTT ja Tampereen ammattikorkeakoulu ympäristöministeriön ohjauksessa. Arvokasta palautetta antoivat myös 36 sidosryhmien edustajaa eri toimialoita. Työtä kommentoi myös korjausrakentamisen strategian seurantaryhmä.
Maaliskuussa 2020 julkaistu Korjausrakentamisen strategia 2020–2050 linjasi kustannustehokkaat keinot, joilla Suomen olemassa oleva rakennuskanta saatetaan erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. Tunnistettuja toimia ovat mm. rakennusten tilatehokkuus, energiatehokkuutta parantava suunnitelmallinen kiinteistönpito, korjausten yhteydessä tehtävät energiatehokkuusparannukset sekä vähähiilinen lämmitys.
Tavoitteena on vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 alusta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomen etenemissuunnitelman toimenpiteillä lämmitysenergian kulutuksen arvioidaan laskevan vuodesta 2020 vuoteen 2050 mennessä noin 50 prosenttia ja ostoenergian kulutuksen noin 60 prosenttia. Rakennuskannan lämmitysenergian kasvihuonekaasupäästöt laskisivat vuosina 2020–2050 täten noin 92 prosenttia.
Korjausrakentamisen strategia toteuttaa kansallisesti vuonna 2018 voimaan tullutta EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä.
Epävakaa taloustilanne vaikeuttaa taloyhtiöiden korjaushankkeita, selviää Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrista. Rahoituksen saatavuus on heikentynyt. Yleisin korjaushanke tänä vuonna on lämmitysjärjestelmän uudistaminen.
Rakennus- ja asuntokanta on tärkeä osa kansallisomaisuutta ja kotitalouksien varallisuutta, mutta sen korjaustarpeesta on ollut vain vähän tietoa. Nyt julkaistu raportti päivittää korjaustarpeen tilannekuvan vuoteen 2050 saakka. Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli yli 1,3 miljoonaa asuinrakennusta, joiden yhteinen arvo on noin 480 miljardia euroa.
Asuminen muodostaa suurimman osan suomalaisen hiilijalanjäljestä. Isännöintiliitto listasi viisi tapaa, joilla kerrostalossa asuva ihminen voi pienentää hiilijalanjälkeään.
OP Ryhmän mukaan vain noin 7 prosenttia siltä otetuista taloyhtiölainoista on korkosuojattu. Jos osakas haluaa suojata oman osansa lainasta, kannattaa asiaa ensin käsitellä yhtiökokouksessa. Kolmasosa taloyhtiölainoista on otettu Uudellamaalla.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään