VTT:n laskelmien mukaan Suomen asuinrakennusten korjaustarve vuosina 2016–2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa. Eniten korjausvelkaa suhteessa kiinteistöomaisuuteen on julkisella kiinteistön omistajalla.
− Paljon on päiväkoteja ja kouluja korjattukin, mutta niissä korjausvelkaa on eniten, kertoo Talonrakennusteollisuus ry:n asiamies Jani Kemppainen Rakennusteollisuudesta Omataloyhtio.fi:lle.
Asuinkiinteistöistä erottautuvat ammattimaisesti hoidetut kiinteistöyhtiöt. Niissä kiinteistönhoito on Kemppaisen mukaan suunnitelmallisempaa ja siksi ne ovat myös paremmassa kunnossa.
– Hätätyö on aina kallista. Jos juuri nyt tarvitset putkimiestä, voi olla työvoimapulan vuoksi vaikea saada. Siksi korjausvelan kartoitus kannattaa aloittaa vaikka heti, vaikka näkyviä vaurioita ei kiinteistössä olisikaan, Kemppainen sanoo.
Kemppainen aloittaisi kevyestä kuntoarviosta, jonka voi tehdä pintoja rikkomatta. Kun tilat on päällisin puolin katsastettu, siirrytään kuntotutkimukseen. Siinä saatetaan kajota jo rakenteisiin.
Kun kiinteistön kunto on selvillä, mietitään, missä vaiheessa mitäkin korjausta tehdään eli priorisoidaan. Kemppainen kannattaa tarkkaa pitkän tähtäimen suunnitelmaa. Silloin työt voi aikatauluttaa, materiaalit ja tekijät voi varata ajoissa. Taas säästyy rahaa.
– Myös lainaa on helpompi saada, jos taloyhtiöllä on selkeät suunnitelmat. Laina on usein myös edullisempaa, kun ollaan ajoissa liikkeellä hyvien taloussuunnitelmien kanssa, sanoo Kemppainen.
Omataloyhtio.fi muistuttaa artikkelissaan huonossa kunnossa olevan talon arvon laskusta niin pankin kuin ostajien silmissä. Pankki tutkii tarkkaan lainaa myöntäessään, ovatko rakennukset vakuuden arvoisia. Jos korjausvelkaa on kertynyt paljon, vakuudet eivät ehkä riitä, ja laina jää saamatta kokonaan.
Tällä hetkellä eniten tehdään Kemppaisen mukaan putkiremontteja ja hyvänä kakkosena tulevat julkisivuremontit.
Kiinteistöliiton viime syksynä valmistuneen korjausbarometrin mukaan seuraava suuri yksittäinen korjauskohde ovat sähköautojen latauspisteet. Viime aikoina korjausrakentamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota myös energiatehokkuuteen.
Korjausvelkaa on Kemppaisen mukaan melko tasaisesti eri puolilla Suomea. Pienillä paikkakunnilla velkaa on ehkä enemmän kuin suurissa taajamissa, missä taloyhtiöiden edustajat tietävä saavansa vastinetta remonttirahoilleen.
Lisätietoa korjausrakentamisesta ja korjausvelasta löydät muun muassa Ympäristöhallinnon verkkopalvelusta.
Oman vedenkulutuksen määrä tulee usein yllätyksenä asukkaille. ”Ei voi pitää paikkaansa” on yleinen kommentti, johon isännöitsijä joutuu ensimmäisten vesilaskujen jälkeen vastaamaan. Poimi jutusta vinkit säästäväiseen vedenkäyttöön.
Smartvatten
Käyttämällä vettä viisaasti ja esimerkiksi säästämällä lämmintä vettä energiaa kuluu vähemmän veden lämmittämiseen, sen puhdistamiseen, pumppaamiseen ja jätevesien käsittelyyn. Jokainen voi omilla toimillaan vaikuttaa vastuulliseen vedenkäyttöön.
Omistusasujat ja asunto-osakeyhtiöt tekivät korjauksia yhteensä noin 6,8 miljardilla eurolla viime vuonna, ilmenee Tilastokeskuksen tiedoista. Kerrostaloyhtiöiden korjauksissa eniten rahaa käytettiin talotekniikan korjauksiin ja rivitaloyhtiöissä ulkopintojen ja rakenteiden korjauksiin.
Julkisivut joutuvat ilmaston muuttuessa aiempaa kovemmalle rasitukselle. Julkisivu on kuin sadetakki, joka pitää sisällään olevien kantavien rakenteiden olosuhteet siedettävinä. Käytännössä julkisivu siis suojaa merkityksellisiä rakenteita, sanoo yliopistonlehtori Toni Pakkala.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään