Kiinteistöjen korjausvelka kasvaa – suunnitelmallisuus säästä rahaa

VTT:n laskelmien mukaan Suomen asuinrakennusten korjaustarve vuosina 2016–2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa. Eniten korjausvelkaa suhteessa kiinteistöomaisuuteen on julkisella kiinteistön omistajalla.

− Paljon on päiväkoteja ja kouluja korjattukin, mutta niissä korjausvelkaa on eniten, kertoo Talonrakennusteollisuus ry:n asiamies Jani Kemppainen Rakennusteollisuudesta Omataloyhtio.fi:lle.

Asuinkiinteistöistä erottautuvat ammattimaisesti hoidetut kiinteistöyhtiöt. Niissä kiinteistönhoito on Kemppaisen mukaan suunnitelmallisempaa ja siksi ne ovat myös paremmassa kunnossa.

– Hätätyö on aina kallista. Jos juuri nyt tarvitset putkimiestä, voi olla työvoimapulan vuoksi vaikea saada. Siksi korjausvelan kartoitus kannattaa aloittaa vaikka heti, vaikka näkyviä vaurioita ei kiinteistössä olisikaan, Kemppainen sanoo.

Aloita suunnittelu heti

Kemppainen aloittaisi kevyestä kuntoarviosta, jonka voi tehdä pintoja rikkomatta. Kun tilat on päällisin puolin katsastettu, siirrytään kuntotutkimukseen. Siinä saatetaan kajota jo rakenteisiin.

Kun kiinteistön kunto on selvillä, mietitään, missä vaiheessa mitäkin korjausta tehdään eli priorisoidaan. Kemppainen kannattaa tarkkaa pitkän tähtäimen suunnitelmaa. Silloin työt voi aikatauluttaa, materiaalit ja tekijät voi varata ajoissa. Taas säästyy rahaa.

– Myös lainaa on helpompi saada, jos taloyhtiöllä on selkeät suunnitelmat. Laina on usein myös edullisempaa, kun ollaan ajoissa liikkeellä hyvien taloussuunnitelmien kanssa, sanoo Kemppainen.

Omataloyhtio.fi muistuttaa artikkelissaan huonossa kunnossa olevan talon arvon laskusta niin pankin kuin ostajien silmissä. Pankki tutkii tarkkaan lainaa myöntäessään, ovatko rakennukset vakuuden arvoisia. Jos korjausvelkaa on kertynyt paljon, vakuudet eivät ehkä riitä, ja laina jää saamatta kokonaan.

Eniten tehdään putkiremontteja

Tällä hetkellä eniten tehdään Kemppaisen mukaan putkiremontteja ja hyvänä kakkosena tulevat julkisivuremontit.

Kiinteistöliiton viime syksynä valmistuneen korjausbarometrin mukaan seuraava suuri yksittäinen korjauskohde ovat sähköautojen latauspisteet. Viime aikoina korjausrakentamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota myös energiatehokkuuteen.

Korjausvelkaa on Kemppaisen mukaan melko tasaisesti eri puolilla Suomea. Pienillä paikkakunnilla velkaa on ehkä enemmän kuin suurissa taajamissa, missä taloyhtiöiden edustajat tietävä saavansa vastinetta remonttirahoilleen.

Lisätietoa korjausrakentamisesta ja korjausvelasta löydät muun muassa Ympäristöhallinnon verkkopalvelusta.

Artikkeli: Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

2.5.2022

Kaupallinen yhteistyö

Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen on vastuullisen toimijan valinta

Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen tuo säästöjä asumiskustannuksiin, lisää asumismukavuutta ja pienentää lämmityksestä aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen on yrityksille hyvä keino toimia vastuullisesti ja osallistua ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Vantaan Energia tarjoaa kiinteistöjen energiatehokkuuspalvelut yrityksille helppoina ja edullisina palveluina.

Vantaan Energia

10.11.2021

Asuntokauppaan tulee korjausvelkalaskuri − Taloyhtiöt voidaan jakaa hyvä- ja huonokuntoisiin

Korjausvelkalaskuri jakaa taloyhtiöt hyvä- ja huonokuntoisiin. Kauppalehti kertoo, että laskuria käyttämällä kukaan ei enää ottaisi vahingossa kannettavakseen velattoman kauppahinnan päälle tulevaa kymmenientuhansien eurojen korjausvelkaa. Kehittäjien mukaan rakenteilla oleva Talotutka-niminen laskuri kääntää isännöitsijäntodistukset selkokielelle.

4.2.2022

Korjausvelkalaskuri helpottaa taloyhtiön asiakirjojen tulkitsemista ja korjausvelan laskemista

Suomen AsuntoSatama Oy LKV:n SatamaPro -tuotekehitysyksikössä syntynyt Korjausvelkalaskuri Talotutka® kertoo selkokielellä taloyhtiön tulevien korjausten kustannuksista. Tekijät väittävät sitä internetin jälkeen suurimmaksi edistysaskeleeksi välitysalalla. Hanketta ovat rahoittaneet EU:n aluekehitysrahasto ja ELY-keskus.

yhteinen jätepiste

13.6.2022

Kaupallinen yhteistyö

Taloyhtiöiden yhteinen jätepiste säästää rahaa ja ympäristöä

Viisi vaasalaista taloyhtiötä rakensi uuden yhteisen jätepisteen entisten erillisten tilalle. Uuden jätepisteen Molok-syväkeräyssäiliöt vaativat tyhjennystä harvemmin, mikä säästää rahaa ja ympäristöä.

Molok

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti