Rakentamisen ruuhkavuosina rakennetut talot ovat pian putkiremontin tarpeessa, kirjoittaa Kauppalehti. Seuraavan kymmenen vuoden aikana asuinrakennuksista 40 prosenttia tulee korjausikään. Hintataso putkiremonteissa ei ole toistaiseksi noussut, vaikka niitä määrällisesti tehdäänkin paljon.
Fira Palvelut yrittää putkiremonttien suomenennätystä roihuvuorelaisessa kerrostalossa. Putkiremontteihin erikoistunut Fira Palvelut käynnistää pääkaupunkiseudulla putkiremontin, jonka on tarkoitus valmistua kahdessa viikossa. Kyseessä on tiettävästi toteutuessaan suomenennätys.
Uudisrakennuksella ja myös isossa korjaushankkeessa on mukana monta toimijaa, kumppania ja osapuolta. Rakennuttaja käynnistää rakennushankkeen ja ottaa vastaan tulokset: esimerkiksi taloyhtiö, jonka lukuun pääurakoitsija tekee työn. Uudisrakennuksen rakennuttaja hankkii rahoituksen, tonttimaan ja rakentajan sekä vastaa valmistumisesta.
Rakennuskannan vanhetessa ja tyhjien toimistorakennusten määrän kasvaessa laajamittainen korjausrakentaminen tulee yleistymään enenemissä määrin. Mikäli korjausrakentaminen on niin laajamittaista, että sitä voidaan verrata uudisrakentamiseen, sovelletaan tällaisen asunnon kauppaan asuntokauppalain uuden asunnon kauppaa koskevia säännöksiä. Tästä syntyy myös rakennuttajan vastuun kannalta mielenkiintoisia kysymyksiä.
Taloyhtiön korjaushanke, varsinkin suuri sellainen, vaikuttaa merkittävästi asumiskustannuksiin. Jos taloyhtiöllä on paljon korjausvelkaa, korjaukset voivat tulla osakkaille hyvinkin kalliiksi. Taloyhtiöllä on joitakin keinoja, joilla se voi pienentää osakkaiden maksuosuutta ja siten säästää näiden rahaa korjaushankkeissa.
Korjaushankkeen alkuvaiheen ratkaisut määrittävät pitkälti tulevan korjaushankkeen kustannukset. Niillä vaikutetaan myös kiinteistön elinkaaren aikaisiin kustannuksiin. Taloyhtiöiltä on toistaiseksi puuttunut ohjeistus hankesuunnitteluvaiheen toteuttamiseen.
Uusi Rakennustietosäätiö RTS:n julkaisema ohje opastaa asunto-osakeyhtiötä (taloyhtiötä) laadituttamaan korjaushankkeen hankesuunnitelman. Korjausrakentamishankkeiden kustannukset muodostuvat pääosin rakentamisvaiheessa, mutta ne määräytyvät lähes kokonaan tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa. Hankesuunnittelu on tärkeä vaihe, koska siinä tehdään kustannuksia sitovia päätöksiä.
Yli puolella maamme taloyhtiöstä on parhaillaan suunnitteilla tai käynnissä korjaushanke (Kiinteistöliitto, 2016). Korjaushankkeeseen on harvoin rahat valmiina, joten taloyhtiön on hankittava lisärahoitusta jostakin. Yleisimmin otetaan lainaa, mutta myös muita rahoitustapoja on tarjolla.
Valtaosa maamme omakotitaloista sekä asuinkerros- ja rivitaloista on peruskorjausiässä. Monelle omakotitalonomistajalle ja taloyhtiölle korjaushankkeen tilaajana toimiminen on uutta ja lisähaastetta hankkeen läpivientiin tuovat ikääntyneissä rakennuksissa tyypilliset kosteus- tai homevauriot. Uudet oppaat antavat käytännön ohjeita korjaushankkeeseen ryhtyvälle ja ne laadittiin osana vuodenvaihteessa päättyneitä Kosteus- ja hometalkoita.