Kiinteistöliiton mielestä taloyhtiöiden tulisi nykyistä paremmin pystyä taloudellisesti varautumaan suuriin korjaushankkeisiin. Kiinteistöliitto on jättänyt valtiovarainministeriölle esityksen toimenpiteistä, joilla varautumista voitaisiin helpottaa.
Taloyhtiöt voivat nykyisin etukäteen varautua korjaushankkeiden kustannuksiin esimerkiksi asuintalovarauksen, ennakkorahastoinnin sekä osakkaiden henkilökohtaisen varautumisen avulla.
Asuintalovaraus tarkoittaa käytännössä sitä, että taloyhtiö voi kerätä kymmenen vuoden ajan rahaa tuleviin hankkeisiin joutumatta maksamaan veroja tämän johdosta syntyneestä positiivisesta tuloksesta. Asuintalovarauksen määrää on rajoitettu vuosittaisella ylä- ja alarajalla. Asuintalovaraus on menetelmänä erittäin joustava ja ominaisuuksiensa puolesta neutraali menettely erilaisten osakastyyppien kannalta.
Vuonna 1986 käyttöön tulleen asuintalovarauksen ehdot eivät kuitenkaan enää vastaa nykytilannetta, sillä korjaus- ja rakennuskustannukset ovat sen jälkeen kasvaneet merkittävästi. Tämän vuoksi Kiinteistöliitto esittää, että varauksen enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 68 eurosta 120 euroon vuodessa asuinrakennuksen pinta-alan neliömetriä kohden, ja että varauksen alaraja poistetaan. Lisäksi jatkossa koko kymmenen vuoden ajanjakson enimmäisvaraus tulisi voida tehdä myös yhdessä vuodessa, jotta asunto-osakeyhtiöt pystyisivät nykyistä joustavammin rahoittamaan suuria korjaushankkeitaan.
Suuri osa kansallisvarallisuudestamme on kiinni kiinteistöissä. Peruskorjausten tarve on tulevien 20 vuoden aikana suurta erityisesti 1960- ja 1970-lukujen kerrostaloissa, ja ensi vuosikymmeneltä alkaen yhä enemmän myös 1980-luvun rivitaloyhtiöissä.
Suuret korjaushankkeet merkitsevät taloyhtiöille usein miljoonien eurojen kustannuksia. Varautumisella ja huolellisella suunnitellulla taloyhtiöt voivat toteuttaa tarpeelliset remonttinsa ylikuormittamatta osakkaiden ja yhtiön taloutta.
”On tärkeää, että taloyhtiöitä kannustetaan suunnittelemaan talouttaan useiksi vuosiksi eteenpäin. Tässä ennakkovarautumisen keinot, kuten asuintalovaraus, ovat hyviä kannustimia”, sanoo Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.
Kiinteistöliiton muutosehdotuksilla ei olisi vaikutusta asunto-osakeyhtiöiden maksamiin veroihin.
”Sen sijaan lisääntyvä korjausrakentaminen tukisi kansantalouden kasvua samalla, kun suomalaisten kiinteistöjen kunto kohenisi. Ennakkovarautumisen lisääntyminen tukisi osaltaan myös velkaantumisen hillintää”, Järvinen huomauttaa.
Tutustu Kiinteistöliiton esitykseen valtiovarainministeriölle
Taloyhtiöiden verkostotoimintaan on valmistunut uusi opas, joka pohjautuu Espoon Matinkylästä saatuihin kokemuksiin. Alueellisen energiayhteistyön toimintamallin oppaassa kuvataan taloyhtiöiden yhteistyön hyötyjä eri osapuolille. Verkostoon osallistui hankkeen aikana yli 60 taloyhtiötä.
Hiilineutraaleihin energialähteisiin siirtymisestä päätetään taloyhtiöissä usein huterin perustein. Uusien energiaratkaisujen valintoihin ja hankkeiden toteutuksiin tarvitaan lisää tietoa ja osaamista, sanoo Turun ammattikorkeakoulun finanssialan palveluiden ja kiinteistönvälityksen koulutusvastaava Jukka Rantala.
Taloyhtiöiden mahdollisuus saada lainaa energiatehokkuusinvestointeihin helpottui kesällä, kun Euroopan investointirahasto (EIR) teki lainoista takaussopimukset keskeisten suomalaispankkien kanssa. Suurta ryntäystä lainahanoille ei ole kuitenkaan vielä taloyhtiöiden keskuudessa näkynyt.
Rivitaloissa on havaittu epätiiveyttä palo-osastoivien rakennusosien liitoksissa. Tällöin tulipalo pääsee savun ja palokaasujen mukana liitoksen läpi palo-osastosta toiseen. Toinen vaaranpaikka ovat räystäät ja pitkät katokset.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään