Rakennuttaja käynnistää rakennushankkeen ja ottaa vastaan tulokset: esimerkiksi taloyhtiö, jonka lukuun pääurakoitsija tekee työn. Uudisrakennuksen rakennuttaja hankkii rahoituksen, tonttimaan ja rakentajan sekä vastaa valmistumisesta.
Rakennuttaja on sopimussuhteessa pääurakoitsijaan ja sivu-urakoitsijaan, mutta ei aliurakoitsijaan.
Tilaaja tilaa urakkasuorituksen. Tilaaja voi olla rakennuttaja tai myös urakoitsija aliurakoita tilatessaan. Taloyhtiön korjaushankkeissa tilaaja on käytännössä taloyhtiö.
Rakennuttajakonsultti edustaa rakennushankkeessa taloyhtiötä sen valtuuttamana.
Perustajaurakoitsija eli arkipuheessa usein ”grynderi” on rakennusliike, joka perustaa asunto-osakeyhtiön, rakennuttaa sille talon ja käyttää yhtiössä määräysvaltaa rakennusaikana. Grynderi myy asunto-osakeyhtiön osakkeita asunnonostajille jo rakennusaikana, mutta säilyttää määräysvallan asunto-osakeyhtiössä koko rakennusvaiheen ajan. Usein grynderi on samalla hankkeen pääurakoitsija, eli rakennuttaa ikään kuin itselleen – kunnes taloyhtiön osakkeet on saatu kaupattua.
Perustajaosakas omistaa asunto-osakkeen tai -osakkeita rakentamisvaiheen aikana. Usein käytännössä sama kuin ”grynderi”.
Pääurakoitsija on rakennuttajaan sopimussuhteessa oleva urakoitsija, jolla on kokonaisvastuu rakennustöistä.
Aliurakoitsija tekee pääurakoitsijan kanssa sopimansa erillisen aliurakan. Tilaaja on silloin pääurakoitsija, ei rakennuttaja. Aliurakoitsijalla voi puolestaan olla omia aliurakoitsijoita.
Sivu-urakoitsija toteuttaa rakennuttajan tilaamia, pääurakkaan kuulumattomia urakoita. Valvonnan ja vastuukysymysten epäselvyyden vuoksi taloyhtiöiden ei usein kannata käyttää sivu-urakointia.
Erillisurakoitsija tekee korjaushankkeen yhteydessä taloyhtiön tilaamia töitä, joilla ei ole mitään yhteyttä pääurakkaan.
Päätoteuttaja on rakennuttajan nimeämä pääurakoitsija tai työmaalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja. Sellaisten puuttuessa rakennuttaja on itse päätoteuttaja.
Pääkaupunkiseudulla on paljon matalia, hissittömiä kerrostaloja, joiden asukkaat ikääntyvät. Kauppakassien kantaminen ylimpään kerrokseen tuntuu kaikista raskaalta, ja liikuntakyky voi joskus tilapäisesti heiketä. Olisiko aika harkita jälkiasennushissiä?
Salolaisessa taloyhtiössä toteutettiin esteettömyyttä ja asukkaiden yhteisöllisyyttä parantava pilottihanke. Tavoitteena oli saada yksinäiset ihmiset pois koloistaan ja vähällä käytöllä olevat tilat yhteiseen käyttöön.
Kiinteistöliitto Uusimaa tapasi kesäkuun puolessa välissä Helsingin kaupungin rakennusvalvontapalveluiden ohjausryhmän osana tiivistä yhteistyötä. Kuulumisten vaihdon lisäksi puhuttiin päivittyvästä rakentamislaista ja lupaprosessin kehittämisestä.
Kiinteistönhoitajan töihin kuuluu niin asiakkaiden kohtaamista, teknistä ylläpitoa kuin erilaisia korjaus- ja huoltotehtäviä sekä piha-alueiden hoitoa. Parasta työssä onkin sen vaihtelevuus, vuoden vaihteessa kiinteistönhoitajaksi valmistunut Max Miettunen arvioi.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään