Useissa suomalaisissa kodeissa on puutteellinen ilmanvaihto, mikä huonontaa sisäilman laatua. Erityisen paljon ongelmia on 1970-80 -lukujen taloissa, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Hengitysliiton korjausneuvonnan päällikkö Timo Kujala kertoo, että toimivan ilmanvaihtojärjestelmän puute ja koneellinen poistoilmanvaihto ilman selkeitä korvausilmareittejä, ovat 70- ja 80-luvuilla rakennetuille taloille tyypillisiä ongelmia.
Kuluttajariitalautakunta on antanut päätöksensä kerrostaloasunnon kuumuutta ja ilmanvaihtokoneen häiritsevää ääntä koskeneessa riidassa, kertoo Helsingin Sanomat. Asiasta valitti kuluttajariitalautakuntaan Helsingin Aurinkolahdessa asuva Mikko Simonaho, joka ennen valitusta oli tilannut puolueettoman asiantuntijan mittaamaan asuntonsa lämpötilaa. Useiden kuukausien aikana tehdyissä mittauksissa selvisi, että asunnon lämpötila oli pahimmillaan yli 28 plusastetta.
Vuonna 2014 perustettu Cervi tekee kaikki ilmanvaihdon huoltamiseen, korjaamiseen ja saneeraamiseen tarvittavat työt. Sen missiona on olla asiakkaille paras ilmanvaihdon kumppani. Cervi haluaa parantaa ilman laatua ja siten myös elämänlaatua.
CERVI
Toimiva ilmanvaihto vaikuttaa asumismukavuuteen ja -terveyteen. Yleensä on helppo huomata, jos asunnon ilmanvaihto ei toimi oikein. Asunnon ilma saattaa tuntua tunkkaiselta.
Pakkasten paukkuessa energiansäästön nimissä voi tuntua tärkeältä estää kylmän ilman virtaus huoneistoon. Harkitsemattomasti tehtynä se voi kuitenkin aiheuttaa sisäilmaongelmia. Huono säästökohde Koneellinen tai painovoimainen poistoilmanvaihto on hankala säästötoimenpiteiden kohde.
Sisäilmaan ja ilmanvaihtoon liittyy monia harhaluuloja. Monet suomalaiset uskovat yhä, että kodin ilma vaihtuu luonnollisesti ikkunanpielistä ja lattianraoista. Ilman rakennevuotoja luullaan virheellisesti painovoimaiseksi ilmanvaihdoksi.
Yli puolet kyselyyn vastanneista ei tiedä, että suodattimien vaihto on yleensä asukkaan velvollisuus. Katupölykausi alkaa taas, kun lumet sulavat. Sen vaikutuksen huomaa nopeasti ilmanlaadussa, myös sisällä.
Talviaikaan suomalaiset viettävät suurimman osan päivästä sisätiloissa. Terveysilma teetti lokakuussa kyselyn, jossa selvitettiin, mitä mieltä suomalaiset ovat kotinsa sisäilmasta. Kyselyyn vastasi 1000 iältään 18–86-vuotiasta.
Hyvä ilmansuodatin voi estää terveydelle vaarallisten liikenteen nanohiukkaspäästöjen tunkeutumisen rakennuksen sisäilmaan. Rakennuksissa on siirryttävä tehokkaasti nanohiukkasia poistaviin ilmansuodattimiin. Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Tampereen teknillinen yliopisto TTY kehittivät vertailumenetelmän, jolla havaittiin ilmansuodattimien välillä merkittäviä eroja liikenteen nanohiukkasten suodatuksessa.
Syksy on rakennusten kosteusvaurioiden syntymiselle otollista aikaa; lämpimät luonnon vedet luovuttavat runsaasti kosteutta muodostaen viilenevien, mutta yhä lämpimien ilmojen kanssa sopivat olosuhteet myös homeen kasvulle. Eivätkä tämän syksyn runsaat sateet helpota tilannetta ollenkaan. Ennen lämmityskauden alkua sisätilojen suhteellinen kosteus seuraa pääasiallisesti ulkoilman kosteutta, mikä tämän hetken tilanteessa on huolestuttavan korkealla.
Nyt on aika kytkeä lämmitys päälle. Varmista samalla, että ilmanvaihdon lämmön talteenottolaite on käytössä: näin stoppaat lämmitysenergian tuhlauksen, ja vähennät vedon tunnetta. Toimiva laite tuo säästöä Ilmanvaihtokoneissa on lähes poikkeuksetta lämmön talteenotto- eli LTO-laite.
Suomessa pitkä siitepölykausi aiheuttaa yhden kuormituspiikin ilmanvaihdon suodattimille. Kun suodatin likaantuu liikaa, sen suodatusteho laskee. Tällöin huoneisiin tulevan raittiin ilman määrä tippuu jyrkästi, varsinkin painovoimaisessa ilmanvaihdossa.