Korvausilmaventtiilit puuttuvat miljoonasta suomalaisesta kodista

Syksyn koittaessa kodin lämpö halutaan varmistaa keinolla millä hyvänsä. Jos ilmanvaihto ei toimi toivotulla tavalla, ihmiset kokevat vetoa ilmanvaihtokanavista. Asiaa saatetaan lähteä ratkaisemaan konsteilla, joissa ei ole järjen häivää, kertoo Suomen Terveysilma tiedotteessaan.

– Asentajamme ovat törmänneet venttiileihin, joita on tilkitty sukkahousuilla, virttyneillä t-paidoilla ja vanhoilla sanomalehdillä. Arvotavaraa ei venttiileistä vielä ole löytynyt. Vaikka lumppujen hyödyntämistä voisi pitää kiertotalouden yhtenä muotona, se ei ole järkevää, korvausilmaratkaisuihin keskittyvän Terveysilman toimitusjohtaja Peter Schlauf hymähtää.

Venttiilejä ei kannata tukkia myöskään siinä tapauksessa, jos huomaa niiden lähellä olevien verhojen mustuvan liikenteen aiheuttaman noen puskettua läpi tai kokee niiden läpäisevän melua. Venttiilien sulkeminen sotkee aina kodin ilmanvaihtoa. Kerrostalossa tämä voi pahimmillaan sekoittaa koko kiinteistön ilmanvaihdon, ja naapureiden ruoan käryt saadaan leijailemaan omaan huoneistoon.

– Ilmanvaihtoa ei pidä sotkea venttiileitä tukkimalla. Korvausilmaventtiilien sisällä on yleensä vaihdettava suodatin. Jos suodatin likaantuu liikaa, sen suodatusteho laskee. Silloin on aika avata venttiili ja tarkistaa suodatin. Kannattaa valita hyvälaatuinen suodatin. Huonot suodattavat vain lepakoita, Schlauf sanoo.

Ikkunoiden avaaminen vie lämmön harakoille

Suomessa on arviolta miljoona asuntoa, joista puuttuvat raitista ulkoilmaa sisään johtavat venttiilit. Jos korvausilmaventtiilit puuttuvat kokonaan tai ne on tukittu, poistoilmaventtiilit imevät korvausilman sieltä mistä saavat.

– Kun korvausilmaventtiilit puuttuvat, korvausilma tulee esimerkiksi postiluukusta, kylpyhuoneen lattiakaivosta, ikkunoiden, lattioiden ja seinien raoista, tai jopa poistohormin kautta. Ja kun näitä venttiilejä ei ole, ihmiset avaavat ikkunoita saadakseen raitista ilmaa, Schlauf sanoo.

Liian tiiviitä taloja, joihin korvausilmaventtiilit on jätetty kokonaan asentamatta, rakennettiin esimerkiksi 1970-luvulla. Energiakriisin jälkeen haluttiin säästää lämmitysenergiaa. Näihin taloihin asennettiin usein koneellinen poistoilmanvaihto, joka imee ilmaa asunnosta, mutta ei venttiilejä, joista raitis ilma pääsee sisään.

Mitä kylmempää ulkona on, sitä suurempi on avonaisten ikkunoiden kautta hassattu energia. Kun tuuletus hoidetaan avonaisten ikkunoiden kautta, sisään tulee raittiin ilman lisäksi myös pienhiukkasia, jotka ovat suurin tunnettu ympäristöterveyshaitta.

Huono ilmanvaihto ei ole asunnon pysyvä ominaisuus

Huono ilmanvaihto ei ole asunnon pysyvä ominaisuus. Siihen voi vaikuttaa jo pienellä panostuksella. Jos korvausilmaventtiilit on tukittu, ne kannattaa avata uudelleen. Nyt viimeistään on aika laittaa käytetyt sukkahousut sinne, minne ne kuuluvatkin.

− Vanhojen asuntojen luukkumaisiin venttiileihinkin voi asentaa modernin korvausilmaventtiilin. Se säätää itseään termostaatin avulla lämpötilan mukaan. Näin veto lakkaa, ja ilmanvaihto toimii kunnolla. Ei tarvitse turhaan tukkia tai tapetoida venttiiliä umpeen vedon takia, Schlauf kertoo.

Huonosti toimivat ja rikkinäiset korvausilmaventtiilit kannattaa vaihtaa ehjiin. Jos venttiilit puuttuvat kokonaan, niitä voidaan asentaa jälkikäteen esimerkiksi ikkunan puisiin tuuletusluukkuihin.

Jos kodin seinältä löytyvät vielä vanhat käsisäätöiset venttiilit, niiden päivittämistä uusiin kannattaa harkita. Ne vaativat asukkailta venttiilien säätämistä lämpötilan vaihtelun mukaan. Ilmanvaihdon parantaminen onnistuu pienellä investoinnilla. Kustannus on yleensä vain muutamia satasia. Äänenvaimennus onnistuu jo muutaman kympin investoinnilla.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

18.1.2022

Taloyhtiöiden kannattaa hakea avustuksia alkuvuodesta

Taloyhtiöiden teettämiä korjauksia tukevat Ara, alueellinen ELY-keskus, Museovirasto sekä kunnat. Selvästi eniten taloyhtiöiden remontteja avustaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara. Sillä on tänä vuonna vähemmän jaettavaa kuin viime vuonna.

14.2.2022

Ostitko kiinteistön? Muistithan maksaa varainsiirtoveron ja hakea omistuksen rekisteröintiä

Kiinteistökaupan jälkeen ostajan tulee rekisteröidä kiinteistön uudet omistustiedot Maanmittauslaitoksen ylläpitämään lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Aikaa rekisteröinnille eli lainhuudon hakemiselle on kuusi kuukautta kauppakirjan tai muun sopimuksen allekirjoittamisesta. Jotta omistus voidaan rekisteröidä, varainsiirtoveron täytyy olla lainhuutohakemusta vireille laitettaessa maksettu.

taloyhtiön korjaushankkeen osapuolet

17.5.2022

Kaupallinen yhteistyö

Mitkä ovat taloyhtiön korjaushankkeen osapuolten tehtävät?

Taloyhtiön korjaushankkeisiin osallistuu hallituksen ja isännöitsijän lisäksi monenmoista muutakin tekijää. Heillä kaikilla on tärkeä osa korjaushankkeessa, mutta miten osapuolten roolit ja tehtävät jakautuvat tarkemmin?

Raksystems

19.11.2021

Nuoria kiinnostavat etupäässä uudehkot asunnot

Asunnon omistaminen nähdään Suomessa yhä todella tärkeänä. JM Suomen kyselytutkimukseen vastanneista tuhannesta 18-75 -vuotiaasta suomalaisesta 67 prosenttia oli sitä mieltä, että oman asunnon omistaminen on joko todella tärkeää tai melko tärkeää. Lähes puolet (47 %) vastasi, että olisi tällä hetkellä valmis ostamaan 90- tai 2000 -luvulla rakennetun asunnon.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti