Näin vältät mokat sisäilman ylläpidossa

Aren IV- ja rakennusterveysasiantuntija Antti Alanko antaa vinkit sisäilmaolosuhteiden seurantaan ja valvontaan. Kotikonstein ei kaikkea pysty tekemään, mutta alla olevien vinkkien pohjalta selviävät yleisimmät ongelmien aiheuttajat.

1. Välinpitämättömyys tai omat viritelmät johtavat huonoon lopputulokseen

Hetkellinen huono sisäilma ei yleensä ole vakavaa, mutta äkillisiin voimakkaisiin, usein toistuviin tai jatkuviin sisäilmaongelmiin tulee aina puuttua pikaisesti.

− Yleinen virhe on esimerkiksi se, että ilmanvaihdon päätelaitteita säädetään, tukitaan tai viritellään teippiratkaisuilla itse. Pahimmassa tapauksessa sisäilman laatu heikkenee entisestään, kun ilmanvaihdon oikea toiminta häiriintyy. Ilmanvaihto vaikuttaa rakennusterveyden lähes kaikkiin osa-alueisiin ja sen tarkemmat säädöt ja tutkimukset tulee poikkeuksetta jättää ammattilaiselle, Alanko painottaa.

Joskus huonon sisäilman tutkimisessa halutaan säästää ottamalla itse erilaisia näytteitä. Näytteidenottoon on toki saatavilla hyviä ohjeita, mutta näytepaikkojen valinta ja näytteiden tulkinta vaatii ammattitaitoa, jotta siitä on hyötyä tilanteen tutkimisessa.

2. Jokainen ilmanvaihtojärjestelmä vaatii säännöllistä huoltoa

Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto luo parhaat edellytykset hyvälle sisäilmalle. Koneellinen ilmanvaihto vaatii kuitenkin enemmän ylläpitotoimia kuin muut järjestelmät. Myös laitesijoittelu ja ilmanjaon suuntaukset vaikuttavat oleellisesti sisäilman laatuun.

− Koneellisessa poistoilmanvaihdossa hyvän sisäilman kannalta oleellista on huolehtia riittävästä korvausilman saannista, jotta korvausilma ei virtaa sisätiloihin hallitsemattomasti rakenteiden kautta. Sisäilman kannalta on paras, jos korvausilmalaitteet on varustettu suodattimilla, joiden säännöllinen puhdistus on tärkeää, Alanko kertoo.

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ilmanvaihto perustuu korkeus- ja lämpötilaeroihin ja ulkoilmaolosuhteisiin. Kesällä ilmanvaihtuvuus on heikointa, mikä voi aiheuttaa tunkkaisuutta ja sen, että sisätiloja on tuuletettava usein. Olosuhteista riippuen venttiileissä voi myös tapahtua takaisinvirtausta, mikä heikentää sisäilman laatua, jos kanavien puhtaudesta ei ole huolehdittu.

Talvella kylmä korvausilma voi aiheuttaa vedon tunnetta. Painovoimaiseen järjestelmään on haastavaa saada sekä riittävä ilmanvaihtuvuus kaikissa olosuhteissa, että riittävä suodatus.

− Jokainen järjestelmä vaatii säännöllistä huoltoa parhaan mahdollisen sisäilman laadun ylläpitämiseksi. Liika tinkiminen huolloista tulee pitkällä tähtäimellä kalliimmaksi, kuin säännöllinen huoltaminen ajallaan, Alanko muistuttaa.

3. Liian tehokas ilmanvaihto voi jopa heikentää sisäilman laatua

Ilmanvaihdon tehtävä yhdessä muun talotekniikan kanssa on tuottaa sisätiloissa tapahtuville toiminnoille hallitut olosuhteet. Ilmanvaihto on merkittävin tekijä ilmanlaadun hallinnassa.

− Ilmanvaihdon tehostaminen parantaa sisäilman laatua tiettyyn pisteeseen asti, minkä jälkeen liian tehokas ilmanvaihto voi aiheuttaa esimerkiksi vetoa ja melua. Liian tehokas ilmanvaihto saattaa myös tuoda sisälle ulkoilman epäpuhtauksia liikaa, mikä heikentää sisäilman laatua. Liian tehokas ilmanvaihto vie myös tarpeettomasti energiaa, Alanko sanoo.

Olemassa olevan ilmanvaihtojärjestelmän tehostaminen vaatii aina tapauskohtaista harkintaa ja se tulee toteuttaa hallitusti.

4. Huomioi Suomen vaihteleva ilmasto

Maamme vaihteleva ilmasto tuo omat haasteensa sisäilman ylläpidolle. Talotekniikan toiminnassa on kuitenkin mahdollista ennakoida moni asia oikeilla järjestelmä- ja laitevalinnoilla sekä laitesijoituksilla.

− Talvella haasteita on useampia, esimerkiksi kuiva sisäilma, joka aiheuttaa silmien ja ihon kuivumista. Jos kostutuslaitteiden käyttö on välttämätöntä, tulee niiden huoltoon ja puhtauteen panostaa. Ilmanottolaitteiston kosteudenhallinta on myös talvella yleinen ongelma: lumi tukkii säleiköitä ja suodattimia, mikä voi kuristaa tuloilmamäärää ja aiheuttaa muita ongelmia ilmanvaihtolaitteisiin, Alanko toteaa.

Rakennuksen lämmitysjärjestelmä voi myös vaikuttaa sisätilojen ilmavirtauksiin ja joissain tapauksissa heikentää tuloilman sekoittumista huonetilaan. Epätiiviissä rakennuksissa ulko- ja sisäilman väliset lämpötilaerot saavat aikaan myös hallitsemattomia ilmavirtauksia rakenteissa, jolloin niiden mukana voi tulla epäpuhtauksia sisäilmaan.

Suuret lämpötilavaihtelut vaikuttavat lisäksi ilmantiheyteen ja se pitää ilmavirtaohjatuissa järjestelmissä osata huomioida, jotta rakennuksen ilmanvaihto pysyy tasapainossa kaikissa tilanteissa.

Kesähelteetkin voivat olla suuri haaste sisäilmalle, jos kiinteistössä ei ole jäähdytystä. Kuuma lämpötila jo itsessään lisää terveyshaittoja, mutta myös tuloilman lämpötila kohoaa korkeaksi, jolloin tuloilman sekoittuminen huonetilaan voi heikentyä ja sisäilma tuntua tunkkaiselta.

5. Korona-aika lisäsi sisäilman ja ilmanvaihdon merkitystä

Koronapandemia on korostanut sisäilman ja ilmanvaihdon merkitystä. Sen myötä muun muassa tutkimus- ja koululaitoksilla on hankkeita, joissa kehitetään terveysturvallisia tilojen ja ilmanvaihdon ratkaisuita.

IoT-teknologia (Internet of Things) yleistyy koko ajan, ja samalla yleistyvät sisäilmaan pohjautuvat olosuhdeseurantapalvelut, joiden avulla seurataan ja valvotaan kiinteistöjen sisäilmasto-olosuhteita kustannustehokkaasti ja ketterästi.