Suomalaisten asumisessa ovat nyt trendinä isot asuinneliöt. Kyse ei ole enää vain omakotitalo- tai rivitalotrendistä. Kaikkien oman pihan sisältävien talotyyppien suosio lentää tällä hetkellä aivan uudella tasolla; omakotitalon, erillistalon, paritalon ja rivitalon.
Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Risto Kyhälä sanoo, että asuntomarkkinan tarjonta ei tyydytä tällä hetkellä vaurastuvan keskiluokan tarpeita . Alle 250 000 euron asunnoissa tarjontaa on lähes entiseen tapaan, mutta yli 250 000 euron asunnoissa valikoima on pudonnut dramaattisesti. -Tämänhetkinen ja lähitulevaisuuden kysyntää kohdistuvat eniten hyvätuloisten haluamiin, yli 250 000 euron asuntoihin.
Asuntokaupan tunnelmat ovat aivan poikkeuksellisen korkealla, ja isolta osin psykologisista syistä, sanoo Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola tiedotteessan. -Siksi on keskeisen tärkeää ymmärtää, että edessä on lähes väistämättä jonkinlainen viime kevään toisinto, joka hetkeksi pilaa asuntokaupan yltiöpositiivisen tunnelman. Luvassa nimittäin on suurella todennäköisyydellä sekä koronatartuntojen että -rajoitusten osalta huomattavan vaikea kevät, erityisesti huhti- ja toukokuun […]
Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto kantaa huolta toimivan ja turvallisen asuntokaupan uhista samaan aikaan, kun eduskunta valmistautuu linjaamaan asuntopolitiikkaa yli kahden vaalikauden ajaksi seuraavalle kahdeksalle vuodelle. Asunnot rakennetaan vuosikymmeniksi ja noin 70 % niihin kertyvästä varallisuudesta on yksityistä, kuluttajien omistusta. Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton mielestä päätöksiä ei tulisi tehdä ilman perusteellista ymmärrystä sääntelyn vaikutuksista asuntojen vaihdantaan.
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK vetoavat yhdessä Finanssiala ry:n (FA) kanssa Sanna Marinin hallitukseen, että asuntolainojen sääntelyesityksiä arvioitaisiin uudelleen koronapandemian aiheuttaman talouskriisin johdosta, järjestöt esittävät tiedotteessaan. Yksi talouskasvun elpymisen edellytyksistä on, että asuntomarkkinat toimivat jouhevasti. Nyt on vältettävä toimia, jotka aiheuttavat uusia häiriöitä asuntomarkkinoille ja heikentävät kotitalouksien mahdollisuuksia muuttaa työn perässä paikkakunnalta toiselle.
Valtiovarainministeriö on ottanut aikalisän kotitalouksien enimmäisvelkasuhdetta ja taloyhtiölainojen rajoittamista koskevassa pohdinnassaan. Valmistelu jatkuu vasta vuoden 2021 alussa, tiedottaa Rakennusteollisuus RT ry. Rakennusteollisuuden johtaja Anu Kärkkäinen pitää hyvänä, että työryhmän esitysten pohjalta lopulliset linjaukset pohditaan vasta sen jälkeen, kun nähdään koronaviruksen aiheuttamat vaikutukset kansantalouteen ja asuntotuotantoon.
Asuntomarkkinat jakautuvat Suomessa yhä syvemmin 2020-luvulla. Hintojen lasku koskee myös maakuntakeskuksia ja väestöltään kasvavien maakuntien reuna-alueita, ilmenee Pellervon taloustutkimus PTT:n asuntomarkkinaennusteesta. Koko maassa vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousevat tänä vuonna 1,0 prosenttia, vapaarahoitteiset vuokrat 1,6 prosenttia ja ARA-vuokrat 1,3 prosenttia.
Kaupungistumiskehitys uhkaa maaseudun asunto-osakeyhtiöitä ja alueiden asuntomarkkinoita. Asiantuntijan mukaan tikittävälle aikapommille on keksittävä pian ratkaisuja, kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuus 22.1.2020. Tampereen yliopiston kiinteistökehittämisen teollisuusprofessori Ari Ahonen sanoo artikkelissa, että maan kansallisvarallisuus on muuttumassa kansallisvelaksi.
Suomen Vuokranantajien tuoreen vuokramarkkinakatsauksen mukaan markkinatalous toimii vuokralaisten hyväksi Suomen vuokramarkkinoilla. Katsauksen mukaan eri alueiden eriytyminen vahvistuu tulevina vuosina. Pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten kehitystä vauhdittamaan tarvitaan asuntotuotantoa myös tulevina vuosina.
Yhä pienempi osa alle 40-vuotiaista asuu omistusasunnossa, kertoo Tilastokeskus. 30–34-vuotiaiden asuntokunnista alle puolet asui omistusasunnossa vuoden 2018 lopulla, kun vastaava lukema vuonna 2008 oli 58 prosenttia. Kaikista asuntokunnista vuoden 2018 lopulla omistusasunnossa asui 63 prosenttia.
Hypon tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan asuntojen hintaerot pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen muodostaman kasvukolmion ja muun maan välillä ovat tilastoitua suurempia. Syy tilastoharhaan on se, että alueilla, joissa asuntojen hinnat laskevat, on asuntokauppa hiljaisempaa eikä asuntoa välttämättä saa lainkaan kaupaksi. Myymättömät asunnot eivät luonnollisesti tule mukaan kauppahintatilastoihin.
Asuntokauppojen volyymi tammi–heinäkuussa 2019 oli noin kaksi prosenttia edellä vuoden 2018 vastaavasta ajankohdasta, arvioi Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Maria-Elena Ehrnrooth. Erityisesti heinäkuu on ollut vilkasta aikaa asuntokaupoissa, sillä tammi–kesäkuussa oltiin vain prosentti edellä edellisvuotta. Asuntokaupan lukuja on kasvattanut käytettyjen asuntojen kauppa, uusien asuntojen kauppa on sen sijaan hiljentynyt.