Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan asumiskustannukset nousevat ennakoitua enemmän. Nousu vaihtelee paljon riippuen asuinpaikasta ja talosta. – Nyt horisontissa näkyy useampia riskejä nopeamman kustannuskehityksen osalta, vastaa Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus Yle:lle.
Kiinteistöverotus kiristyy etenkin kasvukeskuksissa, kun maan ja rakennusten verotusarvoja nostetaan. Asumismenojen kasvu huolettaa kotitalouksia muutenkin, eikä kohoava kiinteistöverotus ole huolista pienin, kirjoittaa Kauppalehti (6.8.2020). Kokenut helsinkiläinen isännöitsijä Tom Siljamäki tiivistää yleisen näkemyksen: kiinteistöverojen nousu jatkuu.
Asumiskustannusrasitteisten kotitalouksien ja henkilöiden määrä vuonna 2018 on vähentynyt verrattuna vuosiin 2013 ja 2014, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta. Vuonna 2018 asumiskustannusrasitteisia oli 6,0 prosenttia kotitalouksista ja 3,8 prosenttia henkilöistä. Vuosina 2013-2014 osuudet olivat yli 7 prosenttia kotitatalouksista ja lähes 5 prosenttia henkilöistä.
Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna edellisvuotta voimakkaammin. Helsinki erottuu kustannuksillaan selvästi muista suurista kaupungeista. Kymmenen suurimman kaupungin listassa keskimääräinen nousu kohosi 3,3 prosenttiin.
Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna edellisvuotta voimakkaammin. Muun muassa kaukolämmön, vesihuollon ja kiinteistöveron muodostamat kustannukset nousivat keskimäärin 2,6 % vuodesta 2018. Tällä kertaa vertailtavien kuntien määrää kasvatettiin kahdeksalla 59:een kuntaan.
Kuntakohtaiset kiinteistöverot ja muut kiinteistökustannukset nousevat kuluvana vuonna edellisvuotta maltillisemmin. Kiinteistöliiton vuodesta 2001 tekemän vertailun mukaan kaikkien tarkasteltujen 51 kaupungin ja kunnan maksut nousivat keskimäärin 1,1 prosenttia edellisvuodesta. Kymmenen suurimman kaupungin kohdalla nousua oli saman verran.
Suomalaisten asumismenot kasvavat vuosina 2018-2020 keskimäärin arviolta 2,1 prosentin vuosivauhtia, kertoo Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon taloustutkimuksella PTT:llä teettämä asumismenoselvitys. Vaihtelu asuinpaikan, asumismuodon ja kotitalouden tyypin mukaan on kuitenkin suurta. Samoin vaihtelee se, miten suuren osan käytettävissä olevista nettotuloista asumismenot nielaisevat.
Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset nousivat 1,1 prosenttia vuoden 2017 neljännellä neljänneksellä vuoden 2016 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ennakkotietojen mukaan asuntojen ostaminen kallistui 1,2 prosenttia vastaavana ajanjaksona. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna omistusasujien asumiskustannukset nousivat 0,2 prosenttia ja asuntojen ostaminen halpeni 0,3 prosenttia.
Suuret asumiskustannukset rasittivat 6,6 prosenttia kotitalouksista vuonna 2016. Vuokralla asuvilla kotitalouksilla osuus oli 14,3 prosenttia. Asumiskustannusrasitteisten kotitalousosuudet pienenivät jo edellisvuonna.
Suomalaisten asumisen hintaa nostaa erityisesti kasvukeskuksissa suuri asuntokysyntä ja niukka tarjonta. Tarjontaa voitaisiin lisätä muun muassa järkevöittämällä sääntelyä, kohdentamalla tuettua asumista sitä eniten tarvitseville sekä lisäämällä markkinaehtoisuutta, ehdotetaan Pellervon taloustutkimus PTT:n vetämässä tutkimushankkeessa. Asuntosijoitusyhtiöiden tuottojen ei sen sijaan havaittu olevan poikkeuksellisen korkeita.
Vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat Suomessa tammikuussa 2018 edellisvuoden tammikuun verrattuna 4 %. Erityisen hyvin kauppa kävi Espoossa ja Tampereella, missä kauppamäärät nousivat 7 % tammikuuhun 2017 verrattuna. Kun vertaillaan omistus- ja vuokra-asumisen kustannuksia, vuokra-asunnon kuukausivuokran hinnalla maksaa Suomessa useissa kaupungeissa omistusasunnon lainanlyhennykset ja hoitovastikkeet.
Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset nousivat 1,6 prosenttia vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä vuoden 2016 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ennakkotietojen mukaan asuntojen ostaminen kallistui 1,5 prosenttia vastaavana ajanjaksona. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna omistusasujien asumiskustannukset pysyivät ennallaan ja asuntojen ostaminen halpeni 0,5 prosenttia.