Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänäkin vuonna tuntuvasti, ja nousu on ollut aiempaa laaja-alaisempaa, käy ilmi Suomen Kiinteistöliiton julkaisemasta Indeksitalo-selvityksestä. Kustannusnousua on ollut kaikissa muissa vertailuerissä paitsi kiinteistösähkössä, jonka vertailulukema laski viimevuotisen kaksinkertaistumisen jälkeen.
Vertailun mukaan kustannukset 2023 nousivat keskimäärin 2,9 prosenttia edellisvuodesta. Nousu ilman sähköenergiaa oli 7,1 prosenttia (viime vuonna 4,7 prosenttia). Kaukolämmön ja rakennuksen kiinteistöveron kustannus nousi keskimäärin 9,4, jätehuollon 5,9 ja veden 4,2 prosenttia. Sen sijaan keskimääräinen tontin kiinteistövero kohosi 0,2 prosenttia, ja kiinteistösähkön vertailukustannus laski 24 prosenttia.
Kuntakohtaisten kustannusten muutoksissa on isoja eroja. Indeksitalo-selvityksessä oli edellisvuosien tapaan mukana 59 kaupunkia ja kuntaa, joissa vertailtavat kiinteistökustannukset nousivat miltei kaikissa, mikäli sähköenergian kustannuksen laskennallinen lasku jätetään huomioimatta. Pienimmillään vertailukustannus pysyi edellisvuoden tasolla ja suurin nousu oli noin 19 prosenttia. Kun sähköenergia huomioidaan, vaihteluväli on -4 prosentista +13 prosenttiin.
Vertailukuntien korkeimmat kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna Helsingissä, Järvenpäässä ja Hämeenlinnassa. Helsingin vertailukustannukset hätyyttelevät jo neljän euron neliörajaa kuukaudessa (3,96), kun Järvenpäässä ja Hämeenlinnassa oltiin 3,80 euron tienoilla. Kaikkien 59 vertaillun kaupungin keskiarvo on tänä vuonna 3,23 euroa neliötä kohti kuukaudessa.
Edullisimmassa päässä ovat Kempele, Pietarsaari, Kokkola ja Salo. Kempeleessä Indeksitalo-kustannusten summa on tänä vuonna 2,61 euroa neliöltä kuukaudessa. Pietarsaaressa vertailulukema on 2,74 ja Kokkolassa 2,76.
Vertailussa kustannukset nousivat eniten Forssassa, Järvenpäässä, Tuusulassa ja Helsingissä. Ilman sähköenergian kustannuksia muutos näissä kaupungeissa oli 13–19 prosenttia ja kaikkien vertailtujen kustannusten kanssa 9–13 prosenttia. Suhteellista nousua korosti eritoten kaukolämpö.
Myönteistä on, että vertailussa mukana olevista kaupungeista kahdeksassa kokonaiskustannukset ilman sähköenergiaa nousivat alle kaksi prosenttia ja sähkö huomioiden jopa laski hivenen. Näitä kuntia ovat Salo, Espoo, Pietarsaari, Varkaus, Kokkola, Rovaniemi, Kirkkonummi ja Lappeenranta.
Kuntien väliset kustannuserot ovat entisestään kasvaneet kalleimman ja halvimman välillä. Kalleimmassa päässä Helsingissä kuntakohtaisiin kiinteistökuluihin menee 90-neliöisessä perheasunnossa jo noin 4 280 euroa vuodessa, kun taas Kempeleessä riittää noin 2 820 euroa.
Helsinki on edelleen kasvattanut kustannuksissa kaulaa myös suurimpiin kaupunkeihin verrattuna. Nousseiden kustannusten myötä Helsingissä perheasunnossa asuvalle tulee vuodessa lisää maksettavaa yli 350 euroa edellisvuoteen verrattuna.
Kuluvana vuonna Helsingissä kaukolämpö ja vesi ovat kallistuneet keskimääräistä enemmän. Helsingin vertailukustannukset neliötä kohden kuukaudessa nousivat viime vuoden 3,63 eurosta peräti 3,96 euroon.
Pääkaupungin kustannusnousu on jatkumassa myös vastaisuudessa. Kaukolämmön energiahinta nousee 3,3 prosenttia tämän vuoden viimeiselle neljännekselle.
Mikäli ensi vuoden valtion talousarviossa mukana oleva maapohjan kiinteistöveroprosentin nousu toteutuu valtiovarainministeriön esittämän mukaisesti, muutos yksin toisi Helsinkiin peräti kuusi prosenttia indeksitalon kustannuksia. Maapohjan ja rakennuksen kiinteistöveron näköpiirissä olevat nousut tekisivät jo 25 senttiä lisää kuukausikohtaiseen neliökustannukseen vuonna 2024.
Sähkömarkkinoilla vaihtelut ja muutokset ovat olleet erittäin suuria Venäjän sotatoimien aloituksen jälkeen. Vuonna 2022 indeksitalon kiinteistösähkön vertailukustannus nousi peräti 106 prosenttia.
Vuodenvaihteen 2022–2023 korkeat hinnat tasaantuivat Suomessa lämpimän talvikauden, tuulivoiman ison tuotantomäärän, sähkönsäästötoimenpiteiden sekä Olkiluoto 3-voimalan säännöllisen tuotantoajon alkamisen seurauksena.
Vertailussa sähköenergian hinta on tälle vuodelle 34 prosenttia viime vuotta matalampi. Sen sijaan siirron perusmaksu on noussut keskimäärin 5,7 prosenttia, siirron verkkohinta 4,2 prosenttia ja energian perusmaksukin 2,6 prosenttia edellisvuodesta.
Kaukolämmön keskikustannus nousi 9,4 prosenttia viime vuodesta. Nousun laajuutta ja jyrkkyyttä kuvaa, että peräti 42 kaupungissa 59:stä kaukolämmön vertailukustannus nousi viisi prosenttia tai enemmän.
Eniten kaukolämmityksen vertailukustannus kohosi Järvenpäässä, Tuusulassa, Forssassa ja Hyvinkäällä, joissa nousua oli peräti neljänneksen verran edellisvuodesta. Kallistuminen jatkui myös Helsingissä, jossa vuosimuutos oli miltei 22 prosenttia. Miltei puolessa kaupunkeja nousu oli kaksinumeroinen.
Kaukolämmön hinta laski viime vuotta useammassa kunnassa: Espoossa ja Kirkkonummella vertailukustannus laski 5,9, Salossa 3,7 ja Valkeakoskella 0,7 prosenttia.
Jätehuollon vertailukustannusten muutoksissa heijastuu jätelainsäädännön muutosten toimeenpano kunnissa. Tämä näkyy vertailulukujen isoina muutoksina suuntaan ja toiseen. Keskimäärin jätekulut nousivat 5,9 prosenttia.
Eniten nousua oli sekajätteessä, kun taas biojätteen vertailukustannus pysyi edellisvuoden tasolla. Keskimääräinen perus- tai ekomaksun nousu oli 11,9 prosenttia. Kolme kaupunkia laski perusmaksuaan, ja 19 kaupunkia nosti sitä.
Keskimääräinen vesikustannusten nousu on tänä vuonna 4,2 prosenttia, mikä on miltei kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Kovimmat nousut olivat Kouvolassa, Kirkkonummella, Raahessa ja pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa, joissa kaikissa vesi kallistui vertailussa runsaat 10 prosenttia. Viidessätoista kaupungissa vesikustannus pysyi edellisvuoden tasolla.
Rakennuksen kiinteistövero nousi keskimäärin 9,4 prosenttia, ja tontin kiinteistövero puolestaan 0,2 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kiinteistöveroprosentteja nostettiin erittäin harvoissa kaupungeissa.
Rakennuksen kiinteistöveron verotusarvoihin tuli valtionvarainministeriön asetuksen perusteella lisäystä 9,4 prosenttia. Vaasassa rakennuksen kiinteistöveroprosenttia laskettiin, ja Raahessa nostettiin. Vaasa oli ainoa, jossa indeksitalon rakennuksen kiinteistöverorasitus laski.
Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen tyyppitalon eli ns. indeksitalon kiinteistöveroja ja muita kuntakohtaisesti määrittyviä kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Indeksitalo on 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit.
Kiinteistösähkössä vertailukustannukset on laskettu vuodesta 2021 lähtien sähköenergian osalta kaikille kunnille vertailtujen sähkösopimusten keskiarvon mukaisesti, mutta siirtomaksut ovat paikallisen siirtoyhtiön mukaisia.
Indeksitalo 2023 -tietoaineiston on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 59 kaupunkia ja kuntaa. Indeksitalon vertailukustannukset kattavat keskimäärin runsaat puolet kaikista kerrostaloyhtiön hoitokuluista. Vertailukaupungeissa asuu hieman runsaat neljä miljoonaa henkeä.
Vertailun ulkopuolelle jäävät markkinoilta ostettavat yksityiset palvelut, kuten isännöinti ja kiinteistöpalvelut. Sähkösopimusten muutosten eritahtisuus tuo suurta eroa taloyhtiöiden välille. Indeksitalo-tiedot on kerätty elokuussa 2023, ja ne koskevat syyskuun tilannetta.
Isännöintiyritykset laskuttavat taloyhtiöiltä kiinteän kuukausipalkkion lisäksi erillisveloituksia. Niiden suuruus vaihtelee huomattavasti. Erillisveloitukset ovat nousseet vuoteen 2020 verrattuna.
Turvallisuusasiat ovat nostaneet merkitystään taloyhtiöiden toiminnassa viime vuosina. Tuoreen kyselyn mukaan taloyhtiöiden väestönsuojista enemmistö on joko varsin tai erittäin hyvässä kunnossa.
Kerrostaloyhtiöt korjasivat viime vuonna eniten talotekniikkaa ja rivitaloyhtiöt ulkopintoja ja rakenteita, kertoo Tilastokeskus. Taloyhtiöiden hoitokulut nousivat edellisvuodesta 2,6 prosenttia.
Kuntakohtaisia maksuja lankeaa mökkiläiselle maksettavaksi kalliimmissa mökkikunnissa lähes kaksinkertainen määrä verrattuna edullisimpaan kuntaan, selviää Omakotiliiton tekemästä vertailusta. Erityisesti ovat nousseet sähkömaksut.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään