Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyi Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtajan Jussi Pajalan mukaan asuntolainatiskeillä noin 20 prosentin notkahduksena hakemusten määrässä helmi–maaliskuun vaihteessa.
− Puhuttiin 2–3 viikosta. Ei ole selvää, johtuiko notkahdus suoraan sodasta vai sattuiko samaan aikaan jotain muuta, Pajala sanoo.
Nyt lainakysyntä on toipunut sotaa edeltävälle tasolle. Näkymät ovat Pajalan mukaan hyvin positiiviset tästä eteenpäin.
Asuntojen hintojen Nordea odottaa tänä vuonna pysyvän koko maan osalta vakaana vaakalentona. Hintojen nousun tasaantuminen oli nähtävissä jo viime vuoden loppupuolella.
Suurin kauppaa hidastava tekijä on kysynnän ja tarjonnan epätasapaino. Pajala nostaa esiin huolen siitä, etteivät nyt valmistuvat asunnot vastaa ostajien ja vuokralaisten tarpeita.
− Ei rakenneta sitä, mitä ihmiset muuttuneessa tilanteessa haluavat. Rakennetaan paljon yksiöitä. Muutos markkinassa on tapahtunut puolessatoista vuodessa, Pajala sanoo.
Nordeassa on havaittu, että suomalaisten asuntotoiveet ovat muuttuneet pysyvästi korona-aikana. Ihmiset hakevat asuntoja, jotka ovat muunneltavissa niin, että asuntoon saa esimerkiksi ylimääräisen makuu- tai työhuoneen. Asunnon sijainnin ei tarvitse olla enää keskustassa. Luontoa arvostetaan enemmän.
Polarisaatiolle kasvukeskusten ja muun Suomen välillä ei kuitenkaan näy loppua.
Asuntokauppaa hidastaa myös viime vuoden suuri kauppamäärä: suurin asuntotarve alkaa olla tyydytetty. Samalla suomalaiset alkavat laittaa rahaa palveluihin, joiden käyttö väheni korona-aikana. Tällöin euroja jää vähemmän asumiseen.
Yksiöiden liian kova rakentamisvauhti näkyy Nordean ekonomistin Juho Kostiaisen mukaan etenkin pääkaupunkiseudun vuokramarkkinoilla ylitarjontana. Hän arvioi vuokramarkkinan tervehtyvän jatkossa.
− Nyt on vihdoin saavutettu tavoite, että vuokrat eivät nouse runsaasti, Kostiainen sanoo.
Sijoittajalle ylitarjonta näkyy vuokrien laskupaineena. Sijoittajien tuotot todennäköisesti laskevat tänä vuonna myös vastikkeiden ja korkojen nousupaineen vuoksi.
Parannusta vuokramarkkinoiden tilanteeseen odotetaan palvelualan työtilanteen paranemisesta, matkailun elpymisestä ja opiskelijoiden paluusta opiskelupaikkakunnille. Myös korkojen nousu tekee vuokralla asumisesta houkuttelevaa suhteessa omistamiseen.
Inflaation nousu jarruttaa asumiseen käytettävissä olevan rahan määrään. Helmikuussa asumisen kustannukset nousivat 7,3 prosenttia. Eniten ovat kasvaneet sähkön ja korjausten hinnat.
Kostiainen arvioi, että etenkin lämmityksen hinta tulee jatkamaan nousuaan.
Asumiskustannusten kasvu vaikuttaa Nordean arvion mukaan hoitovastikkeisiin. Kostiainen arvioi, että vastikkeissa on selkeää nousupainetta tänä keväänä ja että vastikkeet aiheuttavat keskustelua keväällä taloyhtiöiden yhtiökokouksissa.
Viime vuonna nähdyn asumiskustannusten nousun perusteella vastikkeita olisi tarpeen nostaa 3,5 prosenttia. Alkuvuonna kustannusten nousu on kiihtynyt niin nopeasti, että nostotarve on Kostiaisen mukaan 5,5 prosenttia.
Nordea arvioi EKP:n nostavan ohjauskorkoaan joulukuussa. Markkinat arvioivat, että nosto voidaan nähdä jo syyskuussa. Joka tapauksessa korkojen nousu tulee hillitsemään asuntojen kauppamäärää.
Markkinoiden arvion mukaan asuntolainojen viitekorkona usein käytetty 12 kuukauden euribor nousee plussalle kesällä ja jatkaa nousuaan alle 1,5 prosenttiin ensi vuonna.
Nordean analyytikon Antti Koskivuon mukaan korkojen nousu ei ole itsestään selvää. Jos talouskasvu kärsii pahasti Ukrainassa käytävästä sodasta, nousu voi tyssätä alkuunsa. Toisaalta EKP on viestittänyt jatkuvasti, että nousua on luvassa.
Kostiaisen mukaan korkoja voi toisaalta olla tarpeen nostaa aiottua enemmän, jos laukkaava inflaatio siirtyy palkkoihin.
Toimitusjohtaja Pajala huomauttaa, että monille asuntovelallisille edessä on joka tapauksessa ensimmäistä kertaa aika, kun he joutuvat maksamaan muuta kuin pelkkää pankin marginaalia. Korkojen nousu voi kirpaista, vaikka korot hänen mukaansa pysyvät maltillisina myös jatkossa.
− Tällä tulee olemaan vaikutus siihen, mitä tilillä tapahtuu. Sieltä tulee lähtemään aitoja euroja maksuun.
Asuntojen hinnat laskevat ensi vuonna enemmän kuin kertaakaan vuoden 1995 jälkeen, ennustaa asuntoluottoihin erikoistunut Hypo-pankki. Syynä tähän on inflaatio. Laskun ennustetaan kuitenkin olevan lyhytaikainen.
Lainakorkojen nousu, uusien asuntojen valmistuminen ja epävarmuuden hyydyttämä kysyntä ovat painaneet asuntojen hinnat jyrkkään laskuun, kertoo Hypo-pankin asuntomarkkinakatsaus. Tälle vuodelle hintoihin ennustetaan koko maahan seitsemän prosentin laskua.
Danske Bankin asuntomarkkinakatsauksen mukaan asuntojen hinnat laskevat hieman kesää kohden, mutta kääntyvät loppuvuonna jo nousuun. Pankki ennustaa patoutuneen kysynnän kääntävän uudisrakentamisen kasvuun.
Asuntomarkkinoiden kannustinloukku hidastaa asuntokauppaa, kertoo Hypo-pankki asuntomarkkinakatsauksessaan. Korkokatot saavat ihmiset odottamaan uuden asunnon ostamista pidempään. Hypo ennustaa asuntojen hintojen laskevan entisestään.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään