Nordea ennustaa vastikkeisiin usean prosentin korotusta

Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyi Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtajan Jussi Pajalan mukaan asuntolainatiskeillä noin 20 prosentin notkahduksena hakemusten määrässä helmi–maaliskuun vaihteessa.

− Puhuttiin 2–3 viikosta. Ei ole selvää, johtuiko notkahdus suoraan sodasta vai sattuiko samaan aikaan jotain muuta, Pajala sanoo.

Nyt lainakysyntä on toipunut sotaa edeltävälle tasolle. Näkymät ovat Pajalan mukaan hyvin positiiviset tästä eteenpäin.

Asuntojen hintojen Nordea odottaa tänä vuonna pysyvän koko maan osalta vakaana vaakalentona. Hintojen nousun tasaantuminen oli nähtävissä jo viime vuoden loppupuolella.

Asuntokauppamäärä voi laskea useasta syystä

Suurin kauppaa hidastava tekijä on kysynnän ja tarjonnan epätasapaino. Pajala nostaa esiin huolen siitä, etteivät nyt valmistuvat asunnot vastaa ostajien ja vuokralaisten tarpeita.

− Ei rakenneta sitä, mitä ihmiset muuttuneessa tilanteessa haluavat. Rakennetaan paljon yksiöitä. Muutos markkinassa on tapahtunut puolessatoista vuodessa, Pajala sanoo.

Nordeassa on havaittu, että suomalaisten asuntotoiveet ovat muuttuneet pysyvästi korona-aikana. Ihmiset hakevat asuntoja, jotka ovat muunneltavissa niin, että asuntoon saa esimerkiksi ylimääräisen makuu- tai työhuoneen. Asunnon sijainnin ei tarvitse olla enää keskustassa. Luontoa arvostetaan enemmän.

Polarisaatiolle kasvukeskusten ja muun Suomen välillä ei kuitenkaan näy loppua.

Asuntokauppaa hidastaa myös viime vuoden suuri kauppamäärä: suurin asuntotarve alkaa olla tyydytetty. Samalla suomalaiset alkavat laittaa rahaa palveluihin, joiden käyttö väheni korona-aikana. Tällöin euroja jää vähemmän asumiseen.

Vuokra-asunnoista ylitarjontaa

Yksiöiden liian kova rakentamisvauhti näkyy Nordean ekonomistin Juho Kostiaisen mukaan etenkin pääkaupunkiseudun vuokramarkkinoilla ylitarjontana. Hän arvioi vuokramarkkinan tervehtyvän jatkossa.

− Nyt on vihdoin saavutettu tavoite, että vuokrat eivät nouse runsaasti, Kostiainen sanoo.

Sijoittajalle ylitarjonta näkyy vuokrien laskupaineena. Sijoittajien tuotot todennäköisesti laskevat tänä vuonna myös vastikkeiden ja korkojen nousupaineen vuoksi.

Parannusta vuokramarkkinoiden tilanteeseen odotetaan palvelualan työtilanteen paranemisesta, matkailun elpymisestä ja opiskelijoiden paluusta opiskelupaikkakunnille. Myös korkojen nousu tekee vuokralla asumisesta houkuttelevaa suhteessa omistamiseen.

Vastikkeissa nousupaineita

Inflaation nousu jarruttaa asumiseen käytettävissä olevan rahan määrään. Helmikuussa asumisen kustannukset nousivat 7,3 prosenttia. Eniten ovat kasvaneet sähkön ja korjausten hinnat.
Kostiainen arvioi, että etenkin lämmityksen hinta tulee jatkamaan nousuaan.

Asumiskustannusten kasvu vaikuttaa Nordean arvion mukaan hoitovastikkeisiin. Kostiainen arvioi, että vastikkeissa on selkeää nousupainetta tänä keväänä ja että vastikkeet aiheuttavat keskustelua keväällä taloyhtiöiden yhtiökokouksissa.

Viime vuonna nähdyn asumiskustannusten nousun perusteella vastikkeita olisi tarpeen nostaa 3,5 prosenttia. Alkuvuonna kustannusten nousu on kiihtynyt niin nopeasti, että nostotarve on Kostiaisen mukaan 5,5 prosenttia.

Korkojen odotetaan nousevan loppuvuodesta

Nordea arvioi EKP:n nostavan ohjauskorkoaan joulukuussa. Markkinat arvioivat, että nosto voidaan nähdä jo syyskuussa. Joka tapauksessa korkojen nousu tulee hillitsemään asuntojen kauppamäärää.

Markkinoiden arvion mukaan asuntolainojen viitekorkona usein käytetty 12 kuukauden euribor nousee plussalle kesällä ja jatkaa nousuaan alle 1,5 prosenttiin ensi vuonna.

Nordean analyytikon Antti Koskivuon mukaan korkojen nousu ei ole itsestään selvää. Jos talouskasvu kärsii pahasti Ukrainassa käytävästä sodasta, nousu voi tyssätä alkuunsa. Toisaalta EKP on viestittänyt jatkuvasti, että nousua on luvassa.

Kostiaisen mukaan korkoja voi toisaalta olla tarpeen nostaa aiottua enemmän, jos laukkaava inflaatio siirtyy palkkoihin.

Toimitusjohtaja Pajala huomauttaa, että monille asuntovelallisille edessä on joka tapauksessa ensimmäistä kertaa aika, kun he joutuvat maksamaan muuta kuin pelkkää pankin marginaalia. Korkojen nousu voi kirpaista, vaikka korot hänen mukaansa pysyvät maltillisina myös jatkossa.

− Tällä tulee olemaan vaikutus siihen, mitä tilillä tapahtuu. Sieltä tulee lähtemään aitoja euroja maksuun.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

osakeasuntojen

1.2.2022

Kiinteistövakuutuksissa huimia korotuksia – vakuutusyhtiöt sanovat silti seuraavansa vain yleisiä indeksejä

Helsinkiläinen paritaloyhtiö sai tammikuussa vakuutusyhtiö Pohjolalta uudet vakuutusehdot. Nousua oli 21,3 prosenttia. Taloyhtiölle kerrottiin, että laskenta oli tehty yleisindeksikorotusten perusteella, vaikka yleiskorotukset jäävät noin kymmeneen prosenttiin.

18.11.2022

Hypo ennustaa asuntojen hintoihin reipasta laskua

Asuntojen hinnat laskevat ensi vuonna enemmän kuin kertaakaan vuoden 1995 jälkeen, ennustaa asuntoluottoihin erikoistunut Hypo-pankki. Syynä tähän on inflaatio. Laskun ennustetaan kuitenkin olevan lyhytaikainen.

16.2.2022

Tyhjiä asuntoja on yhä enemmän

OP Ryhmän tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan Suomen asuntokannasta 11,4 prosenttia on vailla vakituista asukasta. Tilastokeskuksen mukaan vailla vakituista asukasta oli yli 357 000 asuntoa vuonna 2020. Asuntomarkkinatutkimusten mukaan tyhjien asuntojen luonnollinen osuus asuntokannasta olisi noin viisi prosenttia.

19.4.2022

Inflaatio korkeimmillaan yli 30 vuoteen – vastikkeet nousevat

Suomen inflaatio kohosi maaliskuussa 5,8 prosenttiin. Tämä on korkein luku yli 30 vuoteen. Myös euroalueella inflaatio laukkaa.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti