Asuminen kallistuu ja korot nousevat – mihin pitäisi varautua?

Asumiseen suoraan liittyvät kustannukset ovat jo nyt selkeässä kasvussa. Esimerkiksi sähkön hinnan uskotaan nousevan Suomessa muun Euroopan tasolle. Tähän mennessä sähkön hinta on Suomessa ollut vielä kohtuullisen edullista verrattuna esimerkiksi vaikkapa Saksaan tai Englantiin.

Tänä syksynä sähkön kallistuminen onkin yllättänyt monet asukkaat. Energian hinnannousu on ollut selvästi nopeampaa kuin ennusteissa aiemmin oletettiin.

Asumisen kustannuksia voi nostaa myös korkojen nousu. Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Esa Jäntti kertoo Talouselämä-lehdelle uskovansa Euroopan keskuspankin aloittavan ohjauskorkonsa nostamisen ennakoitua aikaisemmin – jopa jo lähikuukausien aikana.

Jäntin mukaan monella pääkaupunkiseudun asuntovelallisella talous on vedetty niin tiukoille, että jo prosentin nousu lainan viitekorossa tuntuu kuukausierässä. 250 000 euron lainassa se tarkoittaisi yli 100 euron lisäerää kuukausittain 15 vuoden maksuajalla laskettuna.

Kiinteistövero voi hyvinkin nousta

Kokonaan oma lukunsa on kiinteistövero. Kiinteistöverotusta on tarkoitus uudistaa niin, että verotusarvot vastaisivat paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia.

Yksittäisille kiinteistöille se voi hyvinkin tarkoittaa veron nousua. Mikäli kunnat paikkaavat verotulomenetyksiään nostamalla laajasti kiinteistöveroa, tällä on asumiskustannuksia nostava vaikutus.

− Jokaisen asuntovelallisen kannattaisikin nyt laskea ihan konkreettisesti, miten kustannusten nousut vaikuttavat omiin asumiskuluihin ja muista päivittäisistä menoista selviytymiseen, Jäntti sanoo.

EU vaatii asuntoluotoille suurempia alkupääomia

Oman uhkansa kustannusten nousulle tuo EU-komissio, joka julkisti lokakuun lopussa uuden esityksen siitä, miten eurooppalaisten pankkien vakavaraisuutta on vahvistettava lähivuosina.

Finanssivalvonta on arvioinut uudistuksen iskevän kovaa suomalaispankkeihin. Niiden pääomavaatimukset nykyiselle luottosalkulle nousisivat keskimäärin 15–20 prosenttia.

Esityksessä vaaditaan pankkien keräävän lisäpuskureita esimerkiksi asuntoluottojensa takia. Se tarkoittaa, että asuntoluotoille pitää vastaisuudessa olla suurempi oma pääoma. Sama voi koskea myös asunto-osakeyhtiöitä sekä pienten ja keskisuurten yritysten lainoitusta.

Suomalainen finanssiala haluaa, että EU-komissio huomioisi eri maiden erityispiirteet. Suomessa se tarkoittaisi muun muassa sitä, että pankkien pääomavaatimuksia lievennettäisiin vähäriskisinä pidettyjen asuntoluottojen osalta.

Artikkeli: Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

8.10.2021

Kaukolämmön hinnannousu raivostuttaa asukkaita Helsingissä

Helen perustelee kaukolämmön energiahinnan 29,9 prosentin hinnankorotusta kivihiilen ja kaasun valmisteverojen korotuksella sekä poikkeuksellisen voimakkaalla polttoaineiden, päästöoikeuksien ja sähkön hinnan samanaikaisella nousulla. – Raaka-aineiden eli polttoaineiden hinnannousu on merkittävin ajuri. Näihin lukeutuvat kaasu ja kivihiili, Helenin myynti- ja asiakaspalvelujohtaja Anu-Elina Hintsa sanoo.

7.4.2022

Kuluttaja-asiamies vaatii muutoksia Helenin kaukolämmön hinnankorotuspolitiikkaan

Kaukolämmöstä maksettava hinta muodostuu niin sanotusta vesivirtamaksusta ja energiamaksusta. Helen ryhtyi elokuussa 2021 tekemään sopimusvesivirran tarkistuksia, jotta ne olisivat kaikilla asiakkailla kaukolämmön kulutukseen nähden oikealla tasolla. Energian hintaa puolestaan korotettiin lähes 30 % sekä syyskaudelle 2021 että talvikaudelle 2022 kasvavien tuotantokustannusten takia.

1.2.2022

Kiinteistövakuutuksissa huimia korotuksia – vakuutusyhtiöt sanovat silti seuraavansa vain yleisiä indeksejä

Helsinkiläinen paritaloyhtiö sai tammikuussa vakuutusyhtiö Pohjolalta uudet vakuutusehdot. Nousua oli 21,3 prosenttia. Taloyhtiölle kerrottiin, että laskenta oli tehty yleisindeksikorotusten perusteella, vaikka yleiskorotukset jäävät noin kymmeneen prosenttiin.

22.10.2021

Taloyhtiön hallituksen kuuluu käsitellä isännöintipalkkion muutokset

Taloyhtiön maksama isännöintipalkkio muodostuu tyypillisesti kiinteästä kuukausiveloituksesta ja erillisveloitettavista tehtävistä. Isännöinnin tehtävistä sekä palkkioista on sovittu taloyhtiön ja isännöintiyrityksen kesken tehdyssä isännöintisopimuksessa. Kiinteistöliitto muistuttaa tiedotteessaan, että sopimuksen mukaisia menettelyjä tulee noudattaa myös hinnantarkistusten osalta ja se koskee niin kuukausipalkkiota kuin erillisveloitusten muutosta.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti