Aurinkopaneeleista tulee ensi vuonna taloyhtiöille entistä kannattavampia

Tällä hetkellä itse tuotettua sähköä on mahdollista käyttää taloyhtiöissä vain yhteiseen sähkönkulutukseen, mikä on yleensä hyvin vähäistä. Ensi vuona taloyhtiön asukkaat voivat käyttää sähköä myös omaan kulutukseensa.

− Taloyhtiön asukkaat voivat muodostaa energiayhteisön, joka voi hankkia yhdessä paneelit. Energiayhtiö hyvittää tuotannon asukkaille yhteisön itse päättämän jakotavan mukaan. Kaikkien osakkaiden ei tarvitse olla yhteisössä mukana, johtava asiantuntija Riina Heinimäki Energiateollisuudesta kertoo Helsingin Sanomissa.

Palvelun mahdollistaa kantaverkkoyhtiö Fingridin huomaan rakennettava niin sanottu datahub. Hubissa tuotanto- ja kulutustiedot lasketaan ja hyvitetään automaattisesti, kun energiayhteisö on rekisteröitynyt alueensa sähköverkkoyhtiöön.

Pelin henki muuttuu

Aurinkosähköä on kannattavaa tuottaa vain, jos suurimman osan pystyy itse kuluttamaan. Tuotanto painottuu kesäaikaan, jolloin sähkön kulutus on yleensä vähäisintä.

Taloyhtiössä asukkaiden jääkaapit, liedet, pesukoneet ja kenties viilennyslaitteet kuluttavat kuitenkin aina sen verran, että aurinkovoimalan tuotanto saadaan todennäköisemmin kulutettua.

− Hyvityslaskentamalli parantaa oman sähköntuotannon kannattavuutta, koska taloyhtiöihin voidaan asentaa suhteessa edullisempia suuria järjestelmiä, kestävää kehitystä edistävän valtionyhtiö Motivan asiantuntija Teemu Kettunen sanoo Helsingin Sanomien artikkelissa.

Itse tuotetun sähkön voi myös myydä verkkoon, mutta siitä saa vain verottoman pörssihinnan vähennettynä sähköyhtiön perimällä marginaalilla. Kaikesta ostetusta sähköstä sen sijaan maksetaan myös siirtohinta ja veroa.

Vuoden päästä siirrytään myös niin sanottuun tuntinetotukseen. Se tarkoittaa, että saman tasejakson (nykyään tunnin) aikana käytetty ja tuotettu sähkömäärä lasketaan yhteen ja asiakasta laskutetaan tai hyvitetään tuon erotuksen mukaan.

Tällä hetkellä on vielä mahdollista, että aurinkosähkön tuottaja sekä ostaa että myy sähköä saman tunnin aikana, jos kulutus jakautuu tunnin ajalle epätasaisesti. Osalla sähköyhtiöistä netotus toimii jo nyt.

Netotus parantaa pientuotannon kannattavuutta. Tasejakso tosin lyhenee Heinimäen mukaan 15 minuuttiin vuoden 2023 aikana.

Olosuhteet ovat Suomessa hyvät

Suomessa aurinko paistaa yhtä paljon kuin Pohjois-Saksassa, mutta säteily keskittyy kesäkuukausille. Suotuisalle paikalle asennetut aurinkopaneelit tuottavat sähköä hyvällä teholla keväästä alkusyksyyn.

Ennen paneeliostoksille ryntäämistä taloyhtiöissä on selvitettävä tietyt perusedellytykset aurinkosähkön tuotannolle. Katon suunnalla on väliä. Jos katto on puiden, muiden esteiden tai ilmansuunnan takia varjoinen, paneeleita ei kannata asentaa.

Katon pitäisi myös olla sellaisessa kunnossa, ettei kattoremonttia ole tiedossa ainakaan lähivuosina. Paneelien irrottaminen remontin tieltä käy kalliiksi. Varsinkin suuremman taloyhtiön kannattaa turvautua kannattavuuden ja järjestelmän sopivan koon arvioimisessa ulkopuolisen asiantuntijan apuun.

Kannattavuuden laskeminen ei ole yksinkertaista

Kannattavuuslaskelmien tekeminen on haastavaa, koska sähkön hintaa ei osaa kukaan ennakoida. Kerrostaloissa voidaan varovaisillakin oletuksilla päästä Kettusen mukaan jo noin 10–12 vuoden takaisinmaksuaikaan.

Helsingin Sanomien mukaan paneeleille annetaan jopa 25 vuoden tehontuottotakuita. Materiaali- ja valmistusvirhetakuu on usein 15 vuotta. Invertterin voi joutua uusimaan noin 15 vuoden kuluttua. invertteri eli vaihtosuuntaaja muuntaa aurinkopaneelien tuottaman tasavirran sähköverkkoon sopivaksi vaihtovirraksi ja antaa samalla tietoa paneelien tuotannosta.

Pientaloissa takaisinmaksuajat ovat yleensä pidempiä. Aurinkosähkö voi olla erityisen kannattavaa, jos on iso sähkölämmitteinen talo, iso lämminvesivaraaja, käytetään paljon ilmalämpöpumppua jäähdytykseen ja kenties voidaan ladata sähköautoa päiväsaikaan.

Omaa kulutusta ja tuotantoa pystyy seuraamaan yleensä kännykkäsovelluksella, mikä helpottaa käytön mukauttamista tuotantoon. Myös automaattisia kulutusta säätäviä järjestelmiä on olemassa.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

8.6.2016

Asumisen kulut haukkaavat yhä suuremman loven kukkaroon

POP Pankin kansalaissuhdanne-ennusteen mukaan asuminen on yhä kalliimpaa ensi vuonna. Omistusasuntojen hinnat ja vuokrat nousevat koko maassa. Velallisen taloutta tukee kuitenkin alhainen korkotaso.

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

22.1.2018

Kiinteistölehden lakipähkinät 2017

Kiinteistölehden lakipähkinät on koonti vuonna 2017 Suomen Kiinteistölehdessä julkaistuista lakipähkinöistä. Kysymyksiin vastaavat Suomen Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Kuka maksaa hissin?

14.4.2015

Kohti graniittilinnaa

Suomen Kiinteistölehti tenttasi kantoja asumista koskettaviin kysymyksiin kahdeksan eduskuntavaaleihin osallistuvan puolueen ehdokkailta. Painotuksissa on eroja, mutta esimerkiksi asumiskustannusten nousun hillitsemisessä moni vastaajista koki tärkeäksi säätelyn vähentämisen. Myös kaavoitukseen haluttiin aktiivisempaa otetta, jotta asumiseen tarkoitettuja tontteja olisi tarjolla riittävästi.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti