Tällä hetkellä itse tuotettua sähköä on mahdollista käyttää taloyhtiöissä vain yhteiseen sähkönkulutukseen, mikä on yleensä hyvin vähäistä. Ensi vuona taloyhtiön asukkaat voivat käyttää sähköä myös omaan kulutukseensa.
− Taloyhtiön asukkaat voivat muodostaa energiayhteisön, joka voi hankkia yhdessä paneelit. Energiayhtiö hyvittää tuotannon asukkaille yhteisön itse päättämän jakotavan mukaan. Kaikkien osakkaiden ei tarvitse olla yhteisössä mukana, johtava asiantuntija Riina Heinimäki Energiateollisuudesta kertoo Helsingin Sanomissa.
Palvelun mahdollistaa kantaverkkoyhtiö Fingridin huomaan rakennettava niin sanottu datahub. Hubissa tuotanto- ja kulutustiedot lasketaan ja hyvitetään automaattisesti, kun energiayhteisö on rekisteröitynyt alueensa sähköverkkoyhtiöön.
Aurinkosähköä on kannattavaa tuottaa vain, jos suurimman osan pystyy itse kuluttamaan. Tuotanto painottuu kesäaikaan, jolloin sähkön kulutus on yleensä vähäisintä.
Taloyhtiössä asukkaiden jääkaapit, liedet, pesukoneet ja kenties viilennyslaitteet kuluttavat kuitenkin aina sen verran, että aurinkovoimalan tuotanto saadaan todennäköisemmin kulutettua.
− Hyvityslaskentamalli parantaa oman sähköntuotannon kannattavuutta, koska taloyhtiöihin voidaan asentaa suhteessa edullisempia suuria järjestelmiä, kestävää kehitystä edistävän valtionyhtiö Motivan asiantuntija Teemu Kettunen sanoo Helsingin Sanomien artikkelissa.
Itse tuotetun sähkön voi myös myydä verkkoon, mutta siitä saa vain verottoman pörssihinnan vähennettynä sähköyhtiön perimällä marginaalilla. Kaikesta ostetusta sähköstä sen sijaan maksetaan myös siirtohinta ja veroa.
Vuoden päästä siirrytään myös niin sanottuun tuntinetotukseen. Se tarkoittaa, että saman tasejakson (nykyään tunnin) aikana käytetty ja tuotettu sähkömäärä lasketaan yhteen ja asiakasta laskutetaan tai hyvitetään tuon erotuksen mukaan.
Tällä hetkellä on vielä mahdollista, että aurinkosähkön tuottaja sekä ostaa että myy sähköä saman tunnin aikana, jos kulutus jakautuu tunnin ajalle epätasaisesti. Osalla sähköyhtiöistä netotus toimii jo nyt.
Netotus parantaa pientuotannon kannattavuutta. Tasejakso tosin lyhenee Heinimäen mukaan 15 minuuttiin vuoden 2023 aikana.
Suomessa aurinko paistaa yhtä paljon kuin Pohjois-Saksassa, mutta säteily keskittyy kesäkuukausille. Suotuisalle paikalle asennetut aurinkopaneelit tuottavat sähköä hyvällä teholla keväästä alkusyksyyn.
Ennen paneeliostoksille ryntäämistä taloyhtiöissä on selvitettävä tietyt perusedellytykset aurinkosähkön tuotannolle. Katon suunnalla on väliä. Jos katto on puiden, muiden esteiden tai ilmansuunnan takia varjoinen, paneeleita ei kannata asentaa.
Katon pitäisi myös olla sellaisessa kunnossa, ettei kattoremonttia ole tiedossa ainakaan lähivuosina. Paneelien irrottaminen remontin tieltä käy kalliiksi. Varsinkin suuremman taloyhtiön kannattaa turvautua kannattavuuden ja järjestelmän sopivan koon arvioimisessa ulkopuolisen asiantuntijan apuun.
Kannattavuuslaskelmien tekeminen on haastavaa, koska sähkön hintaa ei osaa kukaan ennakoida. Kerrostaloissa voidaan varovaisillakin oletuksilla päästä Kettusen mukaan jo noin 10–12 vuoden takaisinmaksuaikaan.
Helsingin Sanomien mukaan paneeleille annetaan jopa 25 vuoden tehontuottotakuita. Materiaali- ja valmistusvirhetakuu on usein 15 vuotta. Invertterin voi joutua uusimaan noin 15 vuoden kuluttua. invertteri eli vaihtosuuntaaja muuntaa aurinkopaneelien tuottaman tasavirran sähköverkkoon sopivaksi vaihtovirraksi ja antaa samalla tietoa paneelien tuotannosta.
Pientaloissa takaisinmaksuajat ovat yleensä pidempiä. Aurinkosähkö voi olla erityisen kannattavaa, jos on iso sähkölämmitteinen talo, iso lämminvesivaraaja, käytetään paljon ilmalämpöpumppua jäähdytykseen ja kenties voidaan ladata sähköautoa päiväsaikaan.
Omaa kulutusta ja tuotantoa pystyy seuraamaan yleensä kännykkäsovelluksella, mikä helpottaa käytön mukauttamista tuotantoon. Myös automaattisia kulutusta säätäviä järjestelmiä on olemassa.
Maalämpöhanke onnistuu varmemmin, jos taloyhtiöllä on tukenaan hankekonsultti valvomassa urakkaa. Helsinkiläisen As Oy Katajaharjuntie 15:n maalämpöhanke onnistui hybridiratkaisuna. As Oy Jyväskylän Vaasankatu 31:n hanke sen sijaan meni pieleen liian vähäisen asiantuntemuksen vuoksi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Taloyhtiöiden ylläpitokustannusten nousu hidastui kuluvan vuoden loppua kohti. Koko vuoden ylläpitokustannusten nousu on päätymässä noin kahteen prosenttiin, kun luku oli viime vuonna 5,5 prosenttia. Taloyhtiöiden kannattaa myös ensi vuonna varautua hoitokulujen nousuun.
Rakennusala supistui viime vuonna ennätyksellisen paljon, 16 prosenttia edellisvuodesta. Ensi vuodelle Rakennusteollisuus RT ennustaa neljän prosentin kasvua, korjausrakentamiseen vain prosentin kasvua. Korjausrakentamista on rasittanut viime vuodesta lähtien korkojen ja kustannusten nousu.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna nousseet edelleen voimakkaasti. Kustannusnousu kuitenkin rauhoittui viimeiseen kahteen vuoteen verrattuna, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään