Rakennusten lämmittäminen on suurimpia hiilidioksidilähteitä koko Euroopassa.
Aalto-yliopiston tutkijoiden mukaan aurinkolämmityksen avulla voidaan sopivin järjestelmin tuottaa jopa neljä viidesosaa suomalaisten kotitalouksien lämmitysenergiasta. Tutkijoiden laskelmat osoittivat, että kotitalouksien lämmitysenergian vuosikulutuksesta saadaan katettua teknisestä toteutustavasta riippuen 53–81 prosenttia niin, että auringosta saatavan lämmitysenergian hinta on myös kilpailukykyinen nykyisten lämmitysvaihtoehtojen kanssa.
Tutkijat laskivat hyötykäyttöön saatavan lämmön määrän, kun energia kotitalouksien lämmitykseen saatiin auringosta ja kerättyä lämpöä varastoitiin kylmiä aikoja varten. He kokeilivat laskelmissa sekä lämmön lyhytaikaiseen varastointiin tarkoitettujen maanpäällisten vesivaraajien että kausivarastointiin sopivan porareikävaraston käyttöä. Tulokset riippuivat siitä, miten lämpöpumppuja ja lämpöenergian varastoimiseen tarvittavia vesivaraajia ja porareikävarastoja käytettiin yhdessä.
”Tämä tulos pätee periaatteessa myös Ruotsissa, Norjassa ja muualla samalla leveyspiirillä. Toki paikalliset olosuhteet vaikuttavat siihen jonkin verran”, sanoo väitöskirjaa aiheesta tekevä tohtorikoulutettava Hassam ur Rehman Aalto-yliopistosta.
Rakennusten lämmittäminen on yksi suurimpia hiilidioksidilähteitä Euroopassa. EU:ssa siihen kuluu 40 prosenttia kaikesta energiankulutuksesta.
”Suomessa yli 80 prosenttia kotitalouksien energiankulutuksesta menee rakennusten ja veden lämmittämiseen, ja osuus on edelleen kasvussa. Aurinkoenergia tarjoaa taloudellisesti järkeviä mahdollisuuksia tämän käytettävän energian keräämiseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen erityisesti Etelä-Suomessa, missä suurin osa väestöä asuu”, sanoo professori Kai Sirén Aalto-yliopistosta.
Hintojen lasku on jo tehnyt aurinkoenergiasta energiamarkkinoilla kilpailukykyisen vaihtoehdon myös Pohjoismaissa. Esimerkiksi Tanskassa aurinkoenergian käyttö kaukolämmöntuotannossa on nopeasti lisääntynyt.
Sirén pitää tärkeänä tutkimuksen jatkamista, mikä edellyttää mittaustuloksia Suomessa rakennetusta ja toteutetusta järjestelmästä.
”Kyseessä on laskennallinen tulos, jossa on epävarmuustekijöitä, vaikka alkuarvot on valittu ja simuloinnit tehty erittäin huolellisesti”, Sirén korostaa.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat tämän vuoden kolmannella neljänneksellä 7,3 prosenttia edellisestä vuodesta ja 2 prosenttia edellisestä neljänneksestä, kertoo Tilastokeskus. Erityisesti hinnat laskivat pääkaupunkiseudulla. Uusien asuntojen kauppa käy yhä heikosti.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänäkin vuonna tuntuvasti, ja nousu on ollut aiempaa laaja-alaisempaa. Vertailun kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Järvenpää ja Hämeenlinna. Sähköenergia on halventunut, mutta perusmaksut ja siirtohinnat nousseet.
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat heinä-syyskuussa pääkaupunkiseudulla 0,5 prosenttia ja muualla Suomessa 2,0 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, kertoo Tilastokeskus.
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 1,7 prosenttia tammi-maaliskuussa vuodentakaiseen nähden, kertoo Tilastokeskus. Vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla 1,0 ja muualla Suomessa 2,1 prosenttia.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään