Valtioneuvoston tänään eduskunnalle jättämä asuntopoliittinen selonteko huomioi eri politiikanalojen vaikutukset asumisen kysymyksiin ja pyrkii tunnistamaan ne entistä paremmin. Asuntopolitiikalla voidaan muun muassa edistää tasa-arvoa, ilmastopäästöjen hillintää ja työvoiman liikkuvuutta sekä tasata talouden suhdanteita. Politiikan vaikuttavuuden varmistamiseksi asuntopolitiikkaa pyritään tekemään pitkäjännitteisesti yli hallinnonalojen.
Asuntopolitiikassa lähtökohtana on, että jokaisella on oikeus hyvinvointia tukevaan asuntoon ja asuinympäristöön. Asuntopolitiikan kehittämisessä painotetaan asumisen ilmasto- ja ympäristövaikutuksia, sillä kolmasosa kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakentamisesta ja rakennuksista. Hyvä kaupunkisuunnittelu, siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin ja asuntojen pitkäikäisyys vähentävät rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeä.
Valtion roolia asuntomarkkinoilla selonteko linjaa siten, että valtio edistää asuntomarkkinoiden toimivuutta ja pyrkii tasaamaan rakentamisen suhdannevaihteluja. Asuntomarkkinoilla tarvitaan erilaisia asumismuotoja ja valtion tulipolitiikassa niitä on kohdeltava tasapuolisesti.
Valtion asuntopoliittisia keinoja ovat muun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset, jotka valtio on solminut seitsemän suurimman kaupunkiseudun kanssa. Sopimukset ohjaavat uusien asuntojen määrää ja niiden sijaintia liikkumisen ja ympäristön kannalta järkeviin paikkoihin.
Valtion tukema ARA-tuotanto on tärkeä keino, jonka avulla useampi löytää kohtuuhintaisen asunnon. Valtion tukema asuntotuotanto kohdistetaan erityisesti kasvukeskuksiin, joilla asuntojen kysyntä on kovinta. Väestöltään vähenevien alueiden asuntokannan kehittämiseksi parannetaan taloyhtiöiden mahdollisuuksia peruskorjauksiin.
ASP-järjestelmää kehitetään tukemaan nuorten mahdollisuuksia omaan ensiasuntoon. Väestön ikääntymiseen varaudutaan miljoonalla esteettömällä asunnolla vuoteen 2030 mennessä. Ikääntyneiden asumista kotona tuetaan korjausavustuksilla.
− Suomen asuntomarkkinat eriytyvät erilaisten alueiden välillä, mutta myös saman kaupungin sisällä. Asuntopolitiikalla voidaan vähentää eriarvoisuutta ja luoda tasapuolisia, mutta niin asukkailtaan kuin luonnoltaan monimuotoisia asuinalueita, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari kuvaa asuntopolitiikan suurimpia haasteita.
Kari painottaa lisäksi, että ilmastokriisin torjumiseksi on välttämätöntä, että Suomessa siirrytään entistä nopeammin kohti vähähiilistä rakentamista ja asumista.
Eduskunta käsittelee selonteon kevätistuntokaudella. Asuntopoliittinen kehittämisohjelma tulee jatkossa näkymään erilaisina selvityksinä, lainsäädäntöhankkeina ja moninaisina toimenpiteinä. Monet ratkaisuista sisältyvät hallitusohjelmaan.
Hallituksen asuntopoliittinen selonteko pohjautuu vuonna 2020 tehtyyn työryhmätyöhön, jota kaikki eduskuntapuolueet ohjasivat parlamentaarisesti. Työryhmän puheenjohtajana oli ympäristöministeriön entinen kansliapäällikkö Hannele Pokka.
Asuntopoliittinen kehittämisohjelma ympäristöministeriön verkkosivuilla
Kiinteistöliiton tuore puheenjohtaja Timo Nieminen on pitkän linjan rakentaja. Työssään hän on tottunut sovittamaan yhteen erilaisia näkökulmia ja tavoitteita, mikä on vaatinut asettumista myös vastapuolen asemaan. Tälle kokemukselle on käyttöä valtakunnallisessa järjestössä, jota on rakennettu jo toista vuosisataa.
Smart & Clean -sisäilmaltaan laadukkaat ja kustannustehokkaat tilat -hankkeessa käytetään uudenlaisia tutkimusmenetelmiä. Mukana olevat Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat valinneet koekohteiksi uusia ja peruskorjattuja rakennuksia. Kiinteistöissä tehdään reaaliaikaisia mittauksia, ja tilojen käyttäjät pääsevät vaikuttamaan antamalla palautetta.
Hyvä viestintä vuokrasuhteessa alkaa jo vuokrausilmoituksen laatimisesta. Onnistunut ilmoitus tekee asunnosta houkuttelevamman ja herättää kiinnostusta vuokralaisehdokkaissa. ”Hyvään vuokratapaan kuuluu selkeä ilmoitus, jossa kerrotaan asunnon ominaisuuksista ja vuokrasuhteen keskeisistä ehdoista.
Suomessa on totuttu ajattelemaan, että asunnon omistaminen on aina järkevää taloudellisesti, mutta onko tämä totta? Rahoituspalveluiden vertailusivusto VertaaEnsin.fi:n tekemän analyysin perusteella vuokra-asuminen on useassa Suomen kaupungissa edullisempaa kuin omistaminen, ainakin kuukausitasolla tarkasteltuna. Traditionaalinen tapa kerryttää varallisuutta on ollut omistusasuminen.