Asuntokauppaan tulee korjausvelkalaskuri − Taloyhtiöt voidaan jakaa hyvä- ja huonokuntoisiin

Korjausvelkalaskuri jakaa taloyhtiöt hyvä- ja huonokuntoisiin. Kauppalehti kertoo, että laskuria käyttämällä kukaan ei enää ottaisi vahingossa kannettavakseen velattoman kauppahinnan päälle tulevaa kymmenientuhansien eurojen korjausvelkaa.

Kehittäjien mukaan rakenteilla oleva Talotutka-niminen laskuri kääntää isännöitsijäntodistukset selkokielelle. Korjausvelan pitäisi vaikuttaa asunnon hintaan ja vastikkeisiin: ostajien pitää varautua remonttien maksamiseen.

Palvelua kehittänyt Suomen Asuntosatama Oy:n perustaja Erkki Murto-Koivisto kertoo, että yksi Talotutkan korjausvelkakuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

− Tämä estää kuluttajaa tekemästä huonoja asuntokauppoja. Laskuri panee taloyhtiöiden korjausvelan määrän ja sen vaikutukset asumiskustannuksiin yhdelle ja samalle viivalle.

Isännöitsijätodistuksia on hankala tulkita

Asuntojen myynti-ilmoituksissa julkaistaan myyntihinta ja velaton hintapyyntö. Korjausvelassa on kuitenkin eroa, jos remontit on tehty kaksi vuosikymmentä sitten.

− Olen ollut mukana yli 3 000 kaupassa ja tehnyt välitystyötä yli 20 vuotta. Olen surullisena seurannut, mitä hepreaa isännöitsijäntodistusten lukeminen on suurimmalle osalle ostajakandidaateista, Murto-Koivisto arvioi Kauppalehdelle.

Ostajan vastuulle jää lopultakin taloyhtiön piilevän korjausvelan arviointi. Isännöitsijäntodistus, toimintakertomus, tilinpäätös, talousarvio ja pts-suunnitelma antavat kuvan taloyhtiön tilasta.

Murto-Koivisto korostaa, että Talotutka paljastaa asuntokaupoissa piilevät karikot. Laskuri kertoo, kuinka paljon esimerkiksi tuleva julkisivuremontti nostaisi neliökohtaista velkaosuutta.

Korjausvelan pitäisi vaikuttaa toteutuneisiin myyntihintoihin. Laskuri parantaa omalta osaltaan kohteen arvonmääritystä.

Palvelun kehittäjät uskovat, että Talotutkaraportin käytön yleistyminen pakottaisi omistajat pitämään taloista huolta.

Kiinteistöliiton tietopankki laskurin pohjana

Talotutkan laskenta perustuu Kiinteistöliiton ja Rakennustietosäätiön arvioihin kerrostalon tekniikan eri osien eliniästä ja korjauskustannuksista. Laskuriin on valittu korjaustavan keskimääräinen hinta.

− Kukaan ei halua olla asuntokaupassa hölmöläinen, jota jymäytetään korjausvelalla. Laskurimme tulee tarpeeseen, sillä se muuttaa tehdyt ja tulevat remontit euroiksi, Murto-Koivisto sanoo.

Asuntosatama on investoinut laskurin kehittämiseen noin 250 000 euroa. Hanketta ovat rahoittaneet ELY-keskus ja Business Finland.

Mikä korjausvelka?

Korjausvelan määrä kertoo, paljonko rakennuksiin olisi pitänyt investoida, jotta ne olisivat käytön kannalta hyvässä kunnossa.

Uudessa talossa korjausvelka on lähtökohtaisesti nolla. Rakennusten jokainen elinvuosi, jona korjausta ei tehdä, kasvattaa korjausvelkaa.

Korjausvelkaa syntyy, kun ennakoivasta kunnossapidosta tingitään ja tehdään vain välttämättömiä, kiireellisimpiä korjauksia.

VTT on arvioinut, että vuosina 2016–2025 asuinrakennusten keskimääräiset korjauskustannukset olisivat 9,4 miljardia euroa.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

22.1.2018

Kiinteistölehden lakipähkinät 2017

Kiinteistölehden lakipähkinät on koonti vuonna 2017 Suomen Kiinteistölehdessä julkaistuista lakipähkinöistä. Kysymyksiin vastaavat Suomen Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Kuka maksaa hissin?

14.4.2015

Kohti graniittilinnaa

Suomen Kiinteistölehti tenttasi kantoja asumista koskettaviin kysymyksiin kahdeksan eduskuntavaaleihin osallistuvan puolueen ehdokkailta. Painotuksissa on eroja, mutta esimerkiksi asumiskustannusten nousun hillitsemisessä moni vastaajista koki tärkeäksi säätelyn vähentämisen. Myös kaavoitukseen haluttiin aktiivisempaa otetta, jotta asumiseen tarkoitettuja tontteja olisi tarjolla riittävästi.

2.11.2017

Isännöintipalvelujen yleiset sopimusehdot ISE 2007

1 § Soveltamisala Yleisiä sopimusehtoja noudatetaan toimeksisaajan ja tilaajan välillä isännöintipalveluista tai muista vastaavista kiinteistöjohtamista koskevista palveluista tehdyissä sopimuksissa. Yleisistä sopimusehdoista voidaan poiketa sopimalla niistä toisin. 2 § Tavoitteellinen sopimussuhde Sopijapuolet pyrkivät pitkäjänteiseen yhteistyöhön sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti