Asunnonomistajia uhkaa kallis remonttilasku EU:n suunnitteleman energiatehokkuusdirektiivin johdosta

EU:n komission ehdotus rakennusten energiatehokkuutta koskevien sääntöjen yhdenmukaistamiseksi on herättänyt porua monella taholla.

Ehdotuksen mukaan jokaisen EU-maan on määriteltävä rakennuskannastaan energiatehokkuudeltaan heikoimmin suoriutuva 15 prosentin osuus. Näille rakennuksille olisi asetettava sama energiatehokkuustodistuksen luokka G. Tämä 15 prosentin osuus rakennuskannasta olisi nostettava peruskorjauksilla luokkaan F kahdessa vaiheessa.

Ensin olisi vuoteen 2027 mennessä nostettava muut kuin asuinrakennukset, joiden takarajana olisi vuosi 2030. Myöhemmin myös F-luokasta olisi päästävä eroon vastaavasti. Omakotiliiton talous- ja kehityspäällikkö Katja Keränen on asiasta huolissaan.

– Vaarana on, että tästä aiheutuu kotitalouksille sellaisia menoja, joihin ei olla varauduttu. Ja miten he olisivatkaan voineet varautua, koska asiasta ei ole julkisuudessa juurikaan puhuttu.

Koskettaa satoja tuhansia suomalaisia

Katja Keränen sanoo Helsingin Uutisissa ymmärtävänsä ilmastoystävällisten toimien tärkeyden, mutta hän ei usko nyt esitetyn suunnan olevan oikea.

– Näin voidaan vaarantaa ihmisten oma-aloitteista halua vähentää energian käyttöä investoinneilla, eli parantaa kodin energiatehokkuutta tai muutamalla kulutustapoja. Aggressiiviset toimenpiteet eivät johda hyvään, Keränen sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan reilulla 1,8 miljoonalla kotitaloudella on Suomessa oma asunto. Jos tästä joukosta 15 prosentin on ponnistettava ylöspäin statuksesta G ja rahaa käytetään siihen keskimäärin 10 000 euroa, niin se tarkoittaisi vajaan kahden miljardin investointeja.

– Monilla asunto-osakeyhtiöillä voi olla vaikeuksia saada lainaa esimerkiksi haja-asutusalueilla. Näissä yhtiöissä voi olla jo olemassa olevia korjausvelkalainoitukseen liittyviä haasteita.

Kunnatkin joutuvat tiukoille

Oma asunto on noin 350 000 suomalaisella, jotka kuuluvat kolmeen alimpaan tuloluokkaan. Tuloluokat on jaettu kymmeneen osaan.

– EU:n komission ehdotus pakollisista investoinneista energiatehokkuuden parantamiseksi olisi todennäköisesti erityisen vaativa alimpiin tuloluokkiin kuuluville. Olen surullinen siitä, minkälaisia yksityistaloudellisia haittoja tämä voi aiheuttaa, Keränen sanoo Helsingin Uutisille.

Kuntalehden mukaan EU:n ehdotukset panisivat kunnatkin tiukan paikan eteen. Direktiivi tarkoittaisi kunnille noin 3,6 miljardin euron lisäinvestointeja vuosittain.

Vastaava prosessi olisi edessä jokaisessa EU-maassa. Esimerkiksi sekä Suomen ja Bulgarian rakennuskannan heikoin 15 prosentin osa saisi saman luokituksen.

Direktiivi on vasta lausuntokierroksella

Komissio on perustellut ehdotustaan sillä, että jokaiseen EU-maahan kohdistuisivat yhtäläiset ponnisteluvaatimukset rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi.

Valtioneuvoston ehdotus Suomen kannaksi etenee eduskunnan käsittelyyn näillä näkymin helmikuussa.

Komission ehdotus tukee EU:n tavoitetta vähentää kasvihuonekaasuja 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä sekä pidemmän aikavälin tavoitetta ilmastoneutraalista EU:sta vuoteen 2050 mennessä.

Lisää aiheesta:
Helsingin Uutiset
Kuntalehti