Asumistuen taso on Suomessa kansainvälisesti verrattuna korkea. Joidenkin arvioiden mukaan valtio maksaa jo kolmasosan suomalaisten vuokramenoista, kirjoittaa Kauppalehti.
Vuonna 2018 asumistukea maksettiin Suomessa 2,1 miljardia euroa. Vuokrien hinnat puolestaan ovat korkeat.
Sosiaalisen journalismin palvelu Mediumissa julkaistussa artikkelissa on esitetty, että valtio maksaa 28 prosenttia Suomen vuokrista. Laskelma perustuu vuokramarkkinoiden laskennalliseen 7,6 miljardin euron kokoon vuonna 2018. Laskennassa ei ole kuitenkaan huomioitu toimeentulotuen osuutta. Toimeentulotuen bruttomäärä vuonna 2018 oli noin 811 miljoonaa euroa, mistä noin puolet menee vuokriin. Toimeentulotuki huomioon ottaen valtio olisi vuonna 2018 tukenut vuokranmaksua kaikkiaan 2,5 miljardilla eurolla, mikä vastaa noin 33 prosenttia kaikista vuokrista.
Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola pitää tilannetta huolestuttavana. Suomen talouden ongelmat tietäen on päivänselvää, että emme kestä tällaista kehitystä, hän sanoo. Metsolan mukaan ongelmana on pohjimmiltaan se, että asumistuki ei vaikuta, kuten sen pitäisi. Sen sijaan se pahentaa ongelmaa nostamalla vuokratasoa ja siten pienentämällä joukkoa, joka selviää vuokrastaan ilman tukea.
Metsolan mukaan tuettujen ara-asuntojen haasteena on se, että monen alun perin pienituloisen ara-asujan tulot ovat myöhemmin nousseet. Keskiluokkaistuneet asujat eivät kuitenkaan halua luopua halvoista asunnoistaan, mikä taas syrjäyttää väestönosaa, jolla on oikea tarve tuetuille asunnoille. Ara-asunnot voitaisiin kohdentaa paremmin, Metsola toteaa artikkelissa.
Huono-osaisuuden kasautumista voitaisiin ehkäistä helpottamalla työssäkäyvien matalapalkkaisten pääsyä tuettuihin vuokra-asuntoihin, Metsola sanoo. Parempi kohdentaminen voisi myös helpottaa työvoimapulaa esimerkiksi palvelu-, siivous- ja hoitoaloilla, joissa kallis asuminen on ongelma. Metsolan mukaan ainoa ratkaisu tilanteeseen on asumistuen saajien määrän ja tuen suuruuden laskeminen pikku hiljaa näillä keinoilla.
Lue lisää täältä.
Kerrostalojen huoneisto-ovet eivät ole ikuisia. Kun ovi muuttuu salmiakin muotoiseksi ja päivä alkaa paistaa sen raoista, on aika vaihtaa ovi uuteen. Ovien uusiminen kannattaa erityisesti paloturvallisuuden ja äänieristyksen takia.
Lähes 40 prosenttia asumistuen saajista on työssäkäyviä, käy ilmi Valtiontalouden tarkastusviraston selvityksestä. Työssäkäyvien osuus kohosi sen jälkeen, kun ansiotulovähennys otettiin käyttöön. Asumistukea saa nykyisin aiempaa suuremmilla tuloilla.
Asunto- ja toimitilarakentamisen arvioidaan hidastuvan pääkaupunkiseudulla vuonna 2023. Syynä ovat rakennuskustannusten raju kasvu sekä asumisen energia- ja hoitokustannusten nousu. Asuinrakennusten aloitusten ja rakennuslupien volyymit ovat kääntyneet selvään laskuun jo vuonna 2022.
Taloyhtiön ja osakkaiden kunnossapidon vastuunjaosta säädetään asunto-osakeyhtiölaissa. Sen mukaan osakas vastaa huoneistonsa sisäpuolisten osien kunnossapidosta, yhtiö puolestaan rakenteista, ulko-ovista, ikkunoista, eristeistä sekä perusjärjestelmistä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään