Asumistuen korkea taso vaivaa asuntomarkkinaa

Asumistuen taso on Suomessa kansainvälisesti verrattuna korkea. Joidenkin arvioiden mukaan valtio maksaa jo kolmasosan suomalaisten vuokramenoista, kirjoittaa Kauppalehti.

Vuonna 2018 asumistukea maksettiin Suomessa 2,1 miljardia euroa. Vuokrien hinnat puolestaan ovat korkeat.

Sosiaalisen journalismin palvelu Mediumissa julkaistussa artikkelissa on esitetty, että valtio maksaa 28 prosenttia Suomen vuokrista. Laskelma perustuu vuokramarkkinoiden laskennalliseen 7,6 miljardin euron kokoon vuonna 2018. Laskennassa ei ole kuitenkaan huomioitu toimeentulotuen osuutta. Toimeentulotuen bruttomäärä vuonna 2018 oli noin 811 miljoonaa euroa, mistä noin puolet menee vuokriin. Toimeentulotuki huomioon ottaen valtio olisi vuonna 2018 tukenut vuokranmaksua kaikkiaan 2,5 miljardilla eurolla, mikä vastaa noin 33 prosenttia kaikista vuokrista.

Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola pitää tilannetta huolestuttavana. Suomen talouden ongelmat tietäen on päivänselvää, että emme kestä tällaista kehitystä, hän sanoo. Metsolan mukaan ongelmana on pohjimmiltaan se, että asumistuki ei vaikuta, kuten sen pitäisi. Sen sijaan se pahentaa ongelmaa nostamalla vuokratasoa ja siten pienentämällä joukkoa, joka selviää vuokrastaan ilman tukea.

Metsolan mukaan tuettujen ara-asuntojen haasteena on se, että monen alun perin pienituloisen ara-asujan tulot ovat myöhemmin nousseet. Keskiluokkaistuneet asujat eivät kuitenkaan halua luopua halvoista asunnoistaan, mikä taas syrjäyttää väestönosaa, jolla on oikea tarve tuetuille asunnoille. Ara-asunnot voitaisiin kohdentaa paremmin, Metsola toteaa artikkelissa.

Huono-osaisuuden kasautumista voitaisiin ehkäistä helpottamalla työssäkäyvien matalapalkkaisten pääsyä tuettuihin vuokra-asuntoihin, Metsola sanoo. Parempi kohdentaminen voisi myös helpottaa työvoimapulaa esimerkiksi palvelu-, siivous- ja hoitoaloilla, joissa kallis asuminen on ongelma. Metsolan mukaan ainoa ratkaisu tilanteeseen on asumistuen saajien määrän ja tuen suuruuden laskeminen pikku hiljaa näillä keinoilla.

Lue lisää täältä.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

kaukolämmön perusmaksu

7.10.2022

Kaupallinen yhteistyö

Miten pienentää taloyhtiön kaukolämmön perusmaksua

Säästöjä tavoitellessa kannattaa kaukolämmön kulutuksen vähentämisen lisäksi huomioida perusmaksuosuus. Kaukolämmön perusmaksua voi pienentää tasoittamalla kulutuspiikkejä ja parantamalla jäähtymää.

Wattinen

7.4.2022

OP: Mökkilainojen kysyntä yhä korkealla – myrskyjen aiheuttamat vahingot lisääntyneet viime vuosina

Koronapandemiaa edeltävään aikaan verrattuna mökkilainan suosio on edelleen korkealla, sillä vapaa-ajan asuntojen lainoja on haettu kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 13 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2020. Viime vuoden huippulukemiin verrattuna vapaa-ajan asuntojen ostoon ja rakentamiseen haettujen lainojen määrä kuitenkin laski alkuvuonna lähes kolmanneksella. – Viime vuoden ensimmäisinä kuukausina vapaa-ajan asuntoihin haettujen lainahakemusten määrä oli […]

lämpöpumppu

1.11.2022

Lämpöpumppu korvasi kaukolämmön

Runosmäen aluelämpöverkolla oli kattiloiden ikääntyessä edessä päätös tulevaisuuden energianlähteestä. Asukkaat halusivat säilyttää itsenäisyytensä, joten ratkaisuksi keksittiin iso lämpöpumppu, joka ottaa energiaa ulkoilmasta.

20.4.2022

Taloyhtiön hallitustyöskentelystä maksetut palkkiot ovat maltillisia – tyydyttää suurinta osaa

Kokouskohtainen palkkio on yleisin vaihtoehto hallitustyöskentelykorvaukseksi taloyhtiöissä, selviää Kiinteistöliiton jäsenkyselystä. Hallituksen puheenjohtaja saa keskimäärin sadan euron korvauksen jokaisesta kokouksesta. Toiseksi yleisin vaihtoehto, vuosipalkkio, on mediaaniltaan 370 euroa.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti