Asumismenot nousevat tänä vuonna rajusti

asumismenot nousevat

Asumismenot kasvavat tänä vuonna merkittävästi suhteessa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin, selviää Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon Taloustutkimus PTT:ltä tilaamasta selvityksestä. Asumismenojen nousua ajaa energian kallistuminen. Tästä syystä asumismenojen kehitys riippuu pitkälti asumis- ja lämmitysmuodosta.

– Energian hintakriisissä vuokralla asuvat ovat lyhyellä aikavälillä paremmassa tilanteessa kuin omistusasujat. Vuokranantajat eivät pysty siirtämään vastikkeiden nousua täysimääräisesti vuokriin, arvioi PTT:n ekonomisti Veera Holappa.

Kaukolämmöllä lämpenevien kotien asumismenojen kasvu vaihtelee voimakkaasti kaupungeittain, sillä kaukolämpöä tuotetaan eri tavoin eri paikkakunnilla. Niissä kaupungeissa, joissa kaukolämpöä tuotetaan edelleen paljon maakaasulla ja kivihiilellä, kaukolämmön hinta on noussut jyrkästi.

– Sodan seurauksena epävarmuus energiamarkkinoilla on todella suurta. Kriisin jälkeenkään ei ole paluuta halpaan energiaan, koska päästöoikeuksien hinnat pysyvät korkealla. Korkea energian hinta toimii kuitenkin kannustimena fossiilisesta energiasta luopumiseen. Sähkön tuotannossa tässä tavoitteessa ollaan Olkiluoto 3:n käynnistyessä jo todella pitkällä, Holappa toteaa.

Kotitalouksien ostovoima heikentyy inflaation myötä

Asumismenojen ohella myös ruuan ja liikkumisen kallistuminen syö kotitalouksien ostovoimaa rajusti. Tästä syystä kotitaloudet eivät kykene kannattelemaan Suomen taloutta tänä eikä ensi vuonna. Asumis- ja energiamenojen osuus kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista puhkaissee tänä vuonna 30 prosentin rajan. Kotitalouksien väliset erot ovat suuria.

– Kuntien ja valtion ei pidä nyt lisätä kotitalouksien kustannustaakkaa, vaan päinvastoin auttaa käytettävissä olevin keinoin kotitalouksien ja taloyhtiöiden energiankäytön vähentämistä ja energiatehokkuuden lisäämistä, unohtamatta varautumista myös välttämättömiin tuleviin korjaustarpeisiin, Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero sanoo.

Keron mielestä kuntien on autettava kustannushaasteista selviytymisessä joustamalla tilapäisesti energiayhtiöiden tuottotavoitteissa.

– Myös kiinteistöveron ja muiden maksujen kanssa on oltava erittäin kohtuullisia, jotta kotitaloudet selviytyvät kasvavista asumismenoistaan, Kero vetoaa.

Artikkeli: Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

16.2.2022

Tyhjiä asuntoja on yhä enemmän

OP Ryhmän tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan Suomen asuntokannasta 11,4 prosenttia on vailla vakituista asukasta. Tilastokeskuksen mukaan vailla vakituista asukasta oli yli 357 000 asuntoa vuonna 2020. Asuntomarkkinatutkimusten mukaan tyhjien asuntojen luonnollinen osuus asuntokannasta olisi noin viisi prosenttia.

13.5.2022

Hypo: Asuntokauppa hiljenee ja yksiöt halpenevat

Yksiöiden hinnat laskevat jopa kasvukeskuksissa tänä vuonna, arvioi asuntorahoitukseen erikoistunut Hypo-pankki katsauksessaan. Sen sijaan suuremmat asunnot kallistuvat yhä etenkin kasvukolmion kärjissä, koska kysyntää riittää ja tarjonta on vähäisempää. Yksiöiden hinnoissa sinänsä on laskuvaraa, sillä niiden hinnat karkasivat isompien asuntojen kehityksestä 2010-luvulla.

asuntojen hinnat kääntyvät laskuun

22.8.2022

Hypo: Asuntojen hinnat kääntyvät laskuun

Asuntojen hinnat kääntyvät laskuun koko maassa, ennustaa Hypo-pankki. Syynä on inflaatio ja kuluttajien heikko ostovoima. Koko vuoden hintakehitys jää kuitenkin plussan puolelle hyvän alkuvuoden ansiosta.

12.9.2022

Taloyhtiöiden energiakustannukset jyrkässä nousussa

Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna jyrkästi. Eniten on noussut sähkön hinta. Kustannusten muutoksissa on suuria eroja kuntien välillä.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti