Tuoreen asumismenot-tutkimuksen yhteydessä tarkasteltiin menojen kehitystä myös pidemmällä aikavälillä viimeisten 15 vuoden aikana. Ajanjaksolla asumisen kustannukset ovat kasvaneet kaikkiaan 48 prosenttia.
Hoitokuluissa eniten ovat nousseet kiinteistöveron, kaukolämmön, vesimaksujen ja jätehuollon sekä kiinteistösähkön kustannukset. Korjauksiin käytettävän rahan osuus vastikkeissa on sen sijaan supistunut eniten.
Korjausrakentaminen on ollut alamaissa vuosia, eikä korkotason lasku ole yksin riittänyt sitä käynnistämään. Kiinteistöliiton mielestä korjausrakentamisen elvyttämisen on oltava keskeinen asuntopolitiikan tavoite.
– Nykyinen asuinrakennuskanta on järkevää pitää kunnossa pitkälle tulevaisuuteen, mikäli asunnoille on riittävästi kysyntää sijaintipaikallaan, sanoo liiton pääekonomisti Jukka Kero.
– Kotitaloudet tarvitsevat isoihin hankintoihin ja investointeihin ennustettavuutta. Kustannusten hillintä on oltava keskiössä, ja tähän esimerkiksi kiinteistöverouudistus luo yhä ison epävarmuuden.
Liitto katsoo, että taloyhtiöiden suunnitelmallista ylläpitoa ja korjaamista on edistettävä taloyhtiöiden asuintalovarauksen inflaatiokorjauksella. Asuintalovarauksen päivittäminen lisäisi korjausrakentamista ja talouden toimeliaisuutta, jolloin valtiokin saisi aktiviteetin kasvusta lisää verotuloja.
Myös taloyhtiöiden rahoitus- ja vakuusvajetta paikkaava valtion täytetakaus olisi liiton mukaan laitettava kuntoon. Toimiva täytetakaus edistäisi lainansaantia, mikä mahdollistaisi välttämättömät korjaukset monissa taloyhtiöissä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään