Asiantuntija varoittaa: Väärä pumppumalli voi käydä kalliiksi

Lämpöpumppujen myynti kasvoi viime vuonna 25 prosenttia, kertoo Suomen lämpöpumppuyhdistys. Eniten suosiotaan kasvattivat ilma-vesilämpöpumput, joiden myynti paisui yli 50 prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna. Maalämpöjärjestelmien kasvu oli 20 prosentin luokkaa.

Ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä maksaa arvoilta 10 000–12 000 euroa ja maalämpöpumppujärjestelmä 16 000–18 000 euroa, kertoo Talouselämä-lehti.

Ilma-vesilämpöpumppujen suosiosta selittää, että ne ovat maalämpöjärjestelmää pienempi kertainvestointi. Jos suunnitelmissa on myydä talo esimerkiksi 10 vuoden päästä, ihmiset toivovat lämmitysjärjestelmän maksavan itsensä tässä ajassa takaisin.

Maalämmössäkin on omat ongelmansa. Helsinkiläinen putkimies arvioi Kiinteistölehdelle, että jopa kolme prosenttia porauksista tavalla tai toisella epäonnistuu. Hän kertoo korjaavansa myös  sortuneita lämpökaivoja aika ajoin.

Maantieteellä on merkitystä

− Moni kohtuullisen hyväkuntoisenkin öljykattilan omistaja on vaihtanut lämmitystavan ilma-vesilämpöpumppuun tai maalämpöpumppuun. Ensin mainittu voi kuitenkin olla huono ratkaisu Pohjois-Suomessa, sanoo Motivan asuinrakennusten energiatehokkuuden asiantuntija Teemu Kettunen.

Ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämmitysenergiaa ulkoilmasta ja siirtää sitä vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Mitä kylmempi ilma ulkona on, sitä enemmän laitteen hyötysuhde ja teho heikkenevät. Tämän vuoksi järjestelmä tarvitsee rinnalleen aina toisen lämmitysjärjestelmän, tyypillisimmin tätä virkaa hoitavat vesi-ilmalämpöpumpun omat sähkövastukset.

− Pohjoisessa on oltava varma siitä, että sähkövastukset ovat riittävät tehokkaat, sillä omakotitalon lämmöntuotanto on täysin niiden varassa 25 pakkasasteen tuntumassa. Silloin järjestelmä on käytännössä sähkölämmitys, Kettunen sanoo.

Sähkön hinta on tyypillisesti korkeimmillaan kovilla pakkasilla. Siksi laskut voivat nousta korkeiksi.

Uusi järjestelmä ei ole välttämättä halvempi

Toimivaa järjestelmää ei aina kannata vaihtaa. Lämmitystavan vaihtaminen on taloudellisinta, kun vanha lämmitysmuoto on tullut käyttöikänsä päähän. Maaseudulla hyväkuntoisen puuta käyttävän järjestelmän käyttö voi olla hyvinkin edullista.

Jos talo on rakenteellisesti energiatehokas ja lämmitystarve on pieni, poistoilmalämpöpumppu voi olla hyvä vaihtoehto. Eniten niitä käytetään uusissa pientaloissa.

Poistoilmalämpöpumppu ottaa lämmitysenergian talosta poistettavasta ilmasta, joten se tuottaa lähes vakioteholla lämpöä vuodenajasta riippumatta. Jos lämmitystarve on suuri, lisälämpö pitää silti tuottaa sähkövastuksilla.

Perinteinen ilmalämpöpumppu taas puhaltaa ulkoa otetun lämmön sisäilmaan. Se on kaikkein kustannustehokkain vaihtoehto suorasähkölämmittäjälle.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

26.4.2018

Tunnistatko kodin vaaralliset jätteet ja tiedätkö, mitä niille pitäisi tehdä?

Vaaralliset jätteet sisältävät aineita, jotka jo pieninä määrinä voivat olla haitallisia ihmiselle ja ympäristölle. Tavallisimpia kodin vaarallisia jätteitä ovat esimerkiksi maalit, akut, öljyt, liimat, lakat, lääkkeet sekä paristot ja energiansäästölamput. – Vaaralliset jätteet eivät kuulu viemäriin, taloyhtiön jäteastioihin tai luontoon, painottaa HSY:n toimintovastaava Maarit Kiviranta.

21.3.2018

HSY:n suosittu keräysautokierros alkaa huhtikuun alussa

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden keräysautot aloittavat kierroksensa tiistaina 3.4. Keräysautoihin voi tuoda maksutta kodin vaarallista jätettä, metalliromua ja sähkölaitteita. Muita kodin jätteitä kuten puuta, huonekaluja tai sekajätettä autoissa ei oteta vastaan.

28.11.2016

Vuokrasopimuksen purku terveysvaaran perusteella

Huoneistojen homevauriot ja erilaiset sisäilmaongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina, eikä ole mitenkään tavatonta, että vuokralainen ilmoittaa oireilevansa vuokraamassaan huoneistossa.  Lain mukaan vuokralaisella on oikeus purkaa sopimus, jos huoneiston käyttämisestä aiheutuu terveydellistä vaaraa. Tällöin asiasta on kuitenkin pystyttävä osoittamaan näyttöä vaaran olemassa olosta, eikä vuokralaisen oma kokemus ole luonnollisestikaan asiassa riittävä näyttö. Ensinnäkin on hyvä ymmärtää, […]

18.9.2017

Vie maalit ja öljyt vaarallisen jätteen keräykseen maksutta!

HSY selvitti vuonna 2016 pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukkaiden näkemyksiä jätteiden lajittelusta. Kyselyn mukaan vain vähän yli puolet 18–25-vuotiaista kertoo lajittelevansa vaaralliset jätteet aina tai melko usein. Vanhemmissa ikäryhmissä, esimerkiksi 39–45-vuotiaiden kohdalla, näin toimii yli 70 % vastaajista.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti