Asiantuntija varoittaa: Väärä pumppumalli voi käydä kalliiksi

Lämpöpumppujen myynti kasvoi viime vuonna 25 prosenttia, kertoo Suomen lämpöpumppuyhdistys. Eniten suosiotaan kasvattivat ilma-vesilämpöpumput, joiden myynti paisui yli 50 prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna. Maalämpöjärjestelmien kasvu oli 20 prosentin luokkaa.

Ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä maksaa arvoilta 10 000–12 000 euroa ja maalämpöpumppujärjestelmä 16 000–18 000 euroa, kertoo Talouselämä-lehti.

Ilma-vesilämpöpumppujen suosiosta selittää, että ne ovat maalämpöjärjestelmää pienempi kertainvestointi. Jos suunnitelmissa on myydä talo esimerkiksi 10 vuoden päästä, ihmiset toivovat lämmitysjärjestelmän maksavan itsensä tässä ajassa takaisin.

Maalämmössäkin on omat ongelmansa. Helsinkiläinen putkimies arvioi Kiinteistölehdelle, että jopa kolme prosenttia porauksista tavalla tai toisella epäonnistuu. Hän kertoo korjaavansa myös  sortuneita lämpökaivoja aika ajoin.

Maantieteellä on merkitystä

− Moni kohtuullisen hyväkuntoisenkin öljykattilan omistaja on vaihtanut lämmitystavan ilma-vesilämpöpumppuun tai maalämpöpumppuun. Ensin mainittu voi kuitenkin olla huono ratkaisu Pohjois-Suomessa, sanoo Motivan asuinrakennusten energiatehokkuuden asiantuntija Teemu Kettunen.

Ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämmitysenergiaa ulkoilmasta ja siirtää sitä vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Mitä kylmempi ilma ulkona on, sitä enemmän laitteen hyötysuhde ja teho heikkenevät. Tämän vuoksi järjestelmä tarvitsee rinnalleen aina toisen lämmitysjärjestelmän, tyypillisimmin tätä virkaa hoitavat vesi-ilmalämpöpumpun omat sähkövastukset.

− Pohjoisessa on oltava varma siitä, että sähkövastukset ovat riittävät tehokkaat, sillä omakotitalon lämmöntuotanto on täysin niiden varassa 25 pakkasasteen tuntumassa. Silloin järjestelmä on käytännössä sähkölämmitys, Kettunen sanoo.

Sähkön hinta on tyypillisesti korkeimmillaan kovilla pakkasilla. Siksi laskut voivat nousta korkeiksi.

Uusi järjestelmä ei ole välttämättä halvempi

Toimivaa järjestelmää ei aina kannata vaihtaa. Lämmitystavan vaihtaminen on taloudellisinta, kun vanha lämmitysmuoto on tullut käyttöikänsä päähän. Maaseudulla hyväkuntoisen puuta käyttävän järjestelmän käyttö voi olla hyvinkin edullista.

Jos talo on rakenteellisesti energiatehokas ja lämmitystarve on pieni, poistoilmalämpöpumppu voi olla hyvä vaihtoehto. Eniten niitä käytetään uusissa pientaloissa.

Poistoilmalämpöpumppu ottaa lämmitysenergian talosta poistettavasta ilmasta, joten se tuottaa lähes vakioteholla lämpöä vuodenajasta riippumatta. Jos lämmitystarve on suuri, lisälämpö pitää silti tuottaa sähkövastuksilla.

Perinteinen ilmalämpöpumppu taas puhaltaa ulkoa otetun lämmön sisäilmaan. Se on kaikkein kustannustehokkain vaihtoehto suorasähkölämmittäjälle.