Lait ja säädökset muuttuvat, suhdanteet vaihtelevat ja kiinteistönpitokin kehittyy. Mitä ajankohtaista taloyhtiömaailmassa tapahtuu?
Koronatilanteen vuoksi voimaan astunut poikkeuslaki mahdollistaa kevään yhtiökokouksen pitämisen syyskuun loppuun mennessä, ja moni taloyhtiö onkin lykännyt yhtiökokoustaan keväästä syksyyn. Tulevina viikkoina odotettavissa on varsinainen yhtiökokousten suma. Kiinteistöliitto haluaa muistuttaa yhtiökokousta järjestäviä taloyhtiöitä edelleen huomioimaan koronavirukseen liittyvät varotoimet kokousjärjestelyissään.
Ympäristöministeriön ehdotus vuoden 2021 talousarvioesitykseen omalle hallinnonalalle on 340,2 miljoonaa euroa. Summa on 54,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuodelle 2020. Lisäys aiheutuu hallitusohjelman mukaisista panostuksista luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamiseen.
Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelma myöntää avustuksia puun käyttöä julkisessa rakentamisessa edistäville hankkeille kahdella hakukierroksella. Ensimmäinen hakukierros päättyy elokuun viimeisenä päivänä. Ensimmäisen kierroksen hakuaika on 31.7.2020–31.8.2020 ja toisen 1.10.2020–16.11.2020.
Taloyhtiöiden yhtiökokoukset on pidettävä syyskuun loppuun mennessä. Koronarajoitusten vuoksi keväältä syksylle siirretyt taloyhtiöiden yhtiökokoukset voivat muodostua riskiksi viruksen leviämiselle, jos varotoimiin ei ryhdytä, kirjoittaa Aamuposti (11.8.2020). Elo-syyskuussa pyörii kova yhtiökokousrumba, kertoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.
Asunto-osakeyhtiölaissa ei mainita tuholaisia. Siinä on kuitenkin määritelty vastuut. Esimerkiksi yhtiö vastaa rakenteista ja eristeistä, joten periaatteessa laki määrittelee vastuut sen mukaan, missä tuholaisia on.
Uudistuva jätelainsäädäntö vaikuttaa ensi vuonna myös pienempiin taloyhtiöihin. Jätelain uudet keskeiset tavoitteet ovat jätteen määrän vähentäminen sekä uudelleenkäytön ja kierrätyksen lisääminen, kirjoittaa Östnyland (7.8.2020). Suomen jätelainsäädännön uudistus on parasta aikaa käynnissä.
Kodin esteettömyys on tärkeää etenkin seniori-ikäisille. Muutto helpompaan asuntoon on hyvä vaihtoehto, mutta usein asuntoa voidaan myös parantaa korjauksilla, kirjoittaa Viva (8/2020). Eniten remontteja joudutaan tekemään peseytymistiloissa.
Kiinteistöverotus kiristyy etenkin kasvukeskuksissa, kun maan ja rakennusten verotusarvoja nostetaan. Asumismenojen kasvu huolettaa kotitalouksia muutenkin, eikä kohoava kiinteistöverotus ole huolista pienin, kirjoittaa Kauppalehti (6.8.2020). Kokenut helsinkiläinen isännöitsijä Tom Siljamäki tiivistää yleisen näkemyksen: kiinteistöverojen nousu jatkuu.
Rautakaupan myynti kasvoi ensimmäisen vuosipuoliskon aikana huomattavasti. Koronakriisin aikainen huhti-kesäkuun myynnin kasvu perustuu etenkin kuluttajamyyntiin. Rakennus- ja sisustuskaupan yhdistys RASI ry:n tilastojen mukaan kasvua kertyi jopa kahdeksan prosenttia.
Pääkaupunkiseudulla vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat vuoden 2019 kesäkuuhun verrattuna vajaan prosentin ja laskivat neljä prosenttia muualla Suomessa. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtyjen vanhojen osakeasuntojen kauppojen määrä pysyi samana kuin viime vuonna samaan aikaan. Vanhoja osakeasuntoja myytiin kuitenkin 30 prosenttia enemmän kuin toukokuussa.
Moni suomalainen pohtii, kannattaako ukkosella esimerksi irrottaa sähkölaitteiden töpselit pistorasioista, jotta välttyisi vahingoilta. Pelastusalan asiantuntijoiden mukaan ukonilmoja vastaan varautuminen on viisasta, kirjoittaa Ilta-Sanomat. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön asiantuntija- ja kehittämispalvelujen johtaja Mika Gröndahlin mukaan varautuminen riippuu alueesta.
Rakennusyritysten työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi toukokuussa 6,5 prosenttia vuodentakaiseen ajankohtaan verrattuna. Myynnin määrä, josta hintojen muutosten vaikutus on poistettu, kasvoi 4,2 prosenttia. Liikevaihto kasvoi voimakkaasti talonrakentamisen ja maa- ja vesirakentamisen toimialoilla, mutta laski erikoistuneen rakennustoiminnan toimialalla, ilmenee Tilastokeskuksen tiedoista.