Lait ja säädökset muuttuvat, suhdanteet vaihtelevat ja kiinteistönpitokin kehittyy. Mitä ajankohtaista taloyhtiömaailmassa tapahtuu?
Omakotiliiton tekemän tutkimuksen suurimmat kulut mökkeilystä koituvat Savonlinnassa, Kuopiossa, Mikkelissä, Paraisilla, Kangasalla, Mäntyharjulla ja Lohjalla. Liitto muistuttaa, että mökkiläiset elvyttävät paikkakuntaa, joten pakolliset kustannukset kannattaa pitää maltillisina. Omakotiliiton tutkimuksen mukaan 20 suurimmalla mökkipaikkakunnilla maksetaan moninkertaisesti suurempia kunnallisia maksuja kuin vähemmän suosituilla paikkakunnilla.
Kiinteistö- ja huoneistokirjaamisen asioissa kohdataan ongelmatilanteita lainsäädännön ja digi-ratkaisujen osalta. Maanmittauslaitos kertoo uutisessaan, mikä on hyväksyttävä sähköinen allekirjoitus. Kiinteistö- ja huoneistokirjaamiseen liittyy olennaisena osana omaisuuden siirtyminen.
Tupakkalakiin tulee uusia muutosesityksiä todennäköisesti jo syksyllä. Savuttomaan Suomeen eli käytännössä tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppumiseen pyritään vuoteen 2030 mennessä, kirjoittaa Kainuun Sanomat. Vuonna 2030 päivittäin tupakkaa ja muita nikotiinituotteita käyttäviä pitäisi olla korkeintaan viisi prosenttia suomalaisista.
Ympäristöministeriö on julkaissut ensimmäisen tilannekuvan koronakriisn vaikutuksista rakentamiseen. Tilanne rakennusalalla on toistaiseksi kohtuullisen hyvä, rakentamisen volyymien odotetaan kuitenkin laskevan esimerkiksi asuntorakentamisen osalta huomattavasti jo kuluvana vuonna. Rakentamista ylläpitävät ennen kriisiä käynnistetyt hankkeet, ja nykyinen työkanta on hyvä.
Koronavirus on järjestänyt maailmantalouden ja ihmisten arjen uusiksi. Myös asuntokauppa on saanut osansa vaikutuksista. Kuinka kriisi vaikuttaa asuntosijoittamiseen?
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat vuoden 2019 huhtikuuhun verrattuna pääkaupunkiseudulla kaksi prosenttia. Muualla maassa hinnat laskivat saman verran. Maaliskuuhun verrattuna hinnat pysyivät lähes ennallaan koko Suomessa. Vanhojen asuntojen kauppoja tehtiin huhtikuussa noin 35 prosenttia vähemmän verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.
Koronakriisi aiheuttaa taloyhtiöiden ja osakkaiden taloudelle merkittäviä riskejä, joihin on syytä varautua. Jo muutaman osakkaan tai vuokralaisen maksuvaikeudet saattavat keikuttaa taloutta. Tarkista listasta, miten vaikutukset voivat kohdistua yksittäiseen taloyhtiöön.
Yli 82 prosenttia toimistoissa työskentelevistä haluaisi tehdä etätyötä vähintään yhden päivän viikossa koronapandemian jälkeen. Kiinteistökonsultointiyhtiö Colliers International toteutti kyselyn etätyöskentelystä yli 25 maassa, kirjoittaa Fastighets Tidningen. Colliersin yritysratkaisut-toiminnan johtaja Thomas Jalde kuvailee kyselyn alustavia tuloksia kiinnostaviksi.
Koronavirus ja sen nujertamiseksi käyttöön otetut poikkeustoimet jäähdyttivät asuntomarkkinat maaliskuun puolivälissä. Kriisi etenee historian esimerkkien mukaan kolmivaiheisesti: ensin vähenevät kauppamäärät, sitten laskevat hinnat ja lopulta epidemian hellittäessä kasvukaupungit toipuvat nopeasti, arvioi Hypo Asuntomarkkinakatsauksesssaan. Korona vähentää uudistuotantoa, minkä vuoksi vuonna 2021 – 2022 valmistuvien asuntojen määrä jää alhaisemmaksi.
Lupauduitko taloyhtiön hallitukseen, mutta et oikein tiedä, mitä toimenkuvaan kuuluu ja miten taloyhtiön toimintaa pyöritetään? Ei hätää, uutuusopas Taloyhtiön hallituksen ABC (Kiinteistöalan Kustannus) selvittää kootusti kaiken tarvittavan, jotta pääset alkuun. Oppaan luettuasi osaat tehdä päätöksiä, seurata taloudenpitoa, opastaa osakkaita kunnossapitotöissä, ottaa kantaa energiansäästöön ja paljon muuta.
Osakkeenomistaja oli asentanut huoneistonsa parvekkeelle ilmalämpöpumpun. Taloyhtiö oli kieltänyt muutostyön. Kysymystä, kuuluiko ilmalämpöpumpun asentaminen parvekkeelle osakkeenomistajan muutostyöoikeuden piiriin ja lisäksi kysymys siitä, oliko muutostyön kieltäminen kohtuutonta ottaen huomioon aiheutuvan haitan määrä ja osakkeenomistajalle koituva hyöty, ratkoi ensin Varsinais-Suomen käräjäoikeus ja sitten Turun hovioikeus.
Valtaosa suomalaisista hyväksyy taantuvien alueiden tukemisen, käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksesta. Useampi kuin kaksi kolmesta (69 %) on samaa mieltä väitteen kanssa, jonka mukaan on oikein, että Suomen sisäisiä kehityseroja tasataan valtion toimenpitein ja verovaroilla. Vain kuudesosa (17 %) on eri mieltä.