Lait ja säädökset muuttuvat, suhdanteet vaihtelevat ja kiinteistönpitokin kehittyy. Mitä ajankohtaista taloyhtiömaailmassa tapahtuu?
Suomen väestö ikääntyy vauhdilla, ja erityisesti kaikkein vanhimpien kansalaisten osuus kasvaa nopeasti. Samalla myös ikääntyneille sopivia asuntoja ja asuinympäristöjä kaivataan yhä enemmän – arvioiden mukaan Suomi tulee tarvitsemaan vuoteen 2030 mennessä yli puoli miljoonaa esteetöntä asuntoa lisää. Niistä yli puolet syntyy vanhoja asuntoja korjaamalla.
Sähköautojen latausinfra-avustus on herättänyt laajaa kiinnostusta taloyhtiöissä. Nyt EU on tukemassa latauspisteiden lisärakentamista Suomeen 20 miljoonalla eurolla. Sen jälkeen tuettujen latauspisteiden kokonaismäärän arvioidaan ylittävän jo 20 000 kappaletta.
Huoltomiehiksi tekeytyneet rikolliset ovat tunkeutuneet ikäihmisten asuntoihin Helsingissä ja Espoossa ja anastaneet heiltä pankkikortteja. Uhrit ovat olleet usein yli 90-vuotiaita. Jätkäsaaressa pankkikortti varastettiin 97-vuotiaalta.
Koronapandemian puhkeamisella on ollut merkittävä vaikutus rakennusalan markkina- ja kysyntätilanteeseen, joka alkoi heikentyä viime vuoden maaliskuun puolivälissä. Loppuvuodesta tilanne oli vakaampi kesään verrattuna, mutta pandemia vaikutti talotekniikkaurakoitsijoiden toimintaan alkusyksyn pienestä suvantovaiheesta huolimatta. − Vaikka rakennustyömaat pysyivät käynnissä, uusia työmaita ei aloitettu, ja vuoteen sisältyi paljon epävarmuutta.
Kotimaisten talotekniikkaurakoitsijoiden liitot, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, ovat siirtäneet edunvalvontansa Talotekniikkaliitto ry:lle. Talotekniikka-ala kokee jääneensä perinteisten toimijoiden jalkoihin niin rakentamisen edunvalvonnassa kuin lakien valmistelussa. Talotekniikkaliiton keskeiseksi tehtäväksi on määritelty talotekniikan roolin kasvattaminen suomalaisessa rakentamisessa.
Suomalaisten taloustieteilijöiden selvä enemmistö (69 %) on sitä mieltä, että maapohjan kiinteistöverotuksella tulisi kerätä nykyistä enemmän verotuloja. Taloustieteilijöiden mielestä rakennukseen ja maapohjaan kohdistuvat kiinteistöverot laskevat asuntojen hintaa, koska ne tekevät niiden omistamisesta vähemmän houkuttelevaa. Vastaukset perustuvat Ekonomistipaneeliin, joka on riippumaton akateeminen asiantuntijapaneeli.
Korkein oikeus on tulkinnut, että asunto-osakeyhtiön osakkaalla oli oikeus asentaa osakehuoneistoonsa kuuluvalle parvekkeelle ilmalämpöpumppu siten, että sen sisä- ja ulkoyksikön välinen läpivienti oli tehty rakennuksen ulkoseinään. Tapauksessa taloyhtiön ylimmän kerroksen osakas oli pyytänyt yhtiön hallitukselta lupaa ilmalämpöpumpun jälkikäteiseen asentamiseen. Hallitus ei ollut lupaa myöntänyt.
Taloyhtiöiden remonttikustannukset voivat nousta, jos maankäyttö-¬ ja rakennuslain uudistukseen ujutettu vastuunjako toteutuu, epäilevät asiantuntijat. Hallitus haluaa puuttua rakentamisen laatuun Suomessa. Sen seurauksena maankäyttö- ja rakennuslakiin on tulossa mittava rakennushankkeiden virhevastuuta koskeva uudistus.
Olemassa olevien rakennusten energialuokka (englanninkielinen lyhenne MEPS) voi jo ensi vuonna vaikuttaa asuntojen vuokrattavuuteen. Taloja, joissa on suuri energiankulutus ei voida jatkossa ehkä enää vuokrata, mikäli Euroopan komissio antaa asiasta direktiivin lähivuosina. Ranskassa on kiellettyä vuokrata F- ja G-energiakategorian koteja vuodesta 2028 lähtien.
Vapaa-ajan asunnoilla vietetty aika on lisääntynyt ja ihmiset kunnostavat mökkejään ahkerasti. Se näkyy puutavaran ja maalien kysynnän nousuna. Mökkeilijät haluavat myös mukavuuksia.
Jos asumisen kustannukset kiinnostavat, älä jätä äänestämättä kuntavaaleissa! Miten kuntapäättäjät sitten vaikuttavat asumiskustannuksiin? Kuuntele Kiinteistöliiton Taloyhtiökupla-podcastin kuntavaalijakso, niin saat siihen selvyyden.
Suomalaiset pitävät kodin ympäristöystävällisyyttä arvossa. Erityisen paljon kiinnitetään huomiota kodin lämmitystapaan. Uusi työkalu auttaa suomalaisia arvioimaan oman ja tulevan kodin ympäristöystävällisyyttä.