Taloustieteilijät kannattavat maapohjan kiinteistöveron korotusta

Suomalaisten taloustieteilijöiden selvä enemmistö (69 %) on sitä mieltä, että maapohjan kiinteistöverotuksella tulisi kerätä nykyistä enemmän verotuloja.

Taloustieteilijöiden mielestä rakennukseen ja maapohjaan kohdistuvat kiinteistöverot laskevat asuntojen hintaa, koska ne tekevät niiden omistamisesta vähemmän houkuttelevaa. Vastaukset perustuvat Ekonomistipaneeliin, joka on riippumaton akateeminen asiantuntijapaneeli.

Ekonomistit perustelivat kommenteissaan maapohjan kiinteistöveroa esimerkiksi siten, että sillä ei ole samanlaisia kielteisiä kannustinvaikutuksia kuin työn tai investointien verottamisella.

− Jos kiinteistövero kohdistuu rakennukseen, maanomistaja voi esimerkiksi jättää tontin rakentamatta välttyäkseen kiinteistöverolta tai rakentaa toivottua pienemmän rakennuksen. Maapohjaan kohdistuva kiinteistövero ei vääristä käyttäytymistä tällä tavoin, sillä arvokkaasta maasta pitää maksaa kiinteistövero riippumatta siitä, rakentaako sille, selventää Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) ekonomisti Sanna Kurronen.

Jos työntekoa verotetaan kovasti, ihmiset voivat päättää vähentää työntekoa. Myös investoinnit voidaan jättää tekemättä tai tehdä kevyemmän verotuksen maassa, jos verotus koetaan liian tiukaksi. Kurronen huomauttaa, että maapohjaa sen sijaan ei voi poistaa tai siirtää kevyemmän verotuksen maahan. Siksi sen verottamisella ei ole samanlaisia kielteisiä vaikutuksia kuin muilla veroilla.

Miten kävisi asuntojen hintojen ja vuokrien?

Suomessa on keskusteltu viime aikoina asumisen hinnasta etenkin suurissa kaupungeissa. Miten kiinteistövero vaikuttaa asuntojen hintoihin?

Yli puolet vastaajista (63 prosenttia) on sitä mieltä, että korotus ei nostaisi asuntojen hintoja. Suunnilleen joka kymmenes (12 prosenttia) on kannastaan epävarma. Joka neljäs (25 prosenttia) arvioi kiinteistöverojen nostavan asuntojen hintoja.

− Kommenteissaan ekonomistit katsovat, että rakennukseen ja maapohjaan kohdistuvat kiinteistöverot alentavat asuntojen hintaa, koska ne tekevät niiden omistamisesta vähemmän houkuttelevaa. Rakentamisen ja asuntotarjonnan mahdollinen väheneminen saattaa kuitenkin hillitä hintojen alenemista, Ekonomistikoneen tiedotteessa kerrotaan.

Siirtyvätkö kiinteistöveronkorotukset vuokriin? Kysymys jakoi taloustieteilijöiden mielipiteitä.

40 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kiinteistöverot eivät siirry vuokriin ja kallista niitä. Noin kolmannes (36 prosenttia) oli kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä. 23 prosenttia arvioi, että kiinteistöveron korotus nostaisi asumisen hintaa.

Ekonomistipaneelin mukaan useat ekonomistit totesivat, että kiinteistöverojen nosto voi pitkällä aikavälillä nostaa vuokria, jos korotus vähentää asuntotarjontaa.

Kiinteistöveron tuotto kasvaa

Verohallinnon ennakkotietojen mukaan kiinteistöveron tuotto nousee tänä vuonna noin 59 miljoonaa euroa eli 3,1 prosenttia suuremmaksi kuin viime vuonna. Verottaja kerää kiinteistöveroja tänä vuonna arviolta 1 999 miljoonaa euroa.

Kiinteistöveron tuoton kasvun taustalla ovat kiinteistöveroprosenttien korotukset ja kiinteistöjen verotusarvojen kasvu. Kunnat päättävät kiinteistöveroprosenteista tiettyjen rajojen sisällä.

Kiinteistövero on kiinteistönomistajien kunnille vuosittain maksama vero, joka perustuu maan ja sillä seisovien rakennusten verotusarvoon.

Mikä Ekonomistikone?

Ekonomistikone perustuu Suomalaiseen Ekonomistipaneeliin, joka on riippumaton akateeminen asiantuntijapaneeli.

Ekonomistipaneeliin vastaajina on suomalaisia kansantaloustieteen ja taloustieteen professoreita, apulaisprofessoreita ja tutkijoita sekä Suomen Pankin ja talouden tutkimuslaitosten tutkimusjohtajia. Kyselyt toteutetaan Ekonomistikoneella, jonne kuka tahansa voi ehdottaa kysymyksiä. Taloustutkijoista koostuva raati valitsee paneelille esitettävät kysymykset.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

24.11.2021

Kiinteistöveroja kertyi lähes 2 miljardia euroa

Kaikista kiinteistöveron maksajista 92,5 prosenttia on henkilöitä ja kuolinpesiä. Osakeyhtiöiden ja asunto-osakeyhtiöiden osuus on viidennes ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden 15 prosenttia. Loput 14 prosenttia jakautuvat julkisyhteisöjen ja niiden liikelaitosten, seurakuntien ja muiden välille.

7.11.2014

Kiinteistöveron nosto kurittaa vuokralaisia

Päättäjien mielestä liian kallis vuokra-asuminen on talousjarru Suomen talouden kehittymiselle. Vuokramarkkinoilla toimivien kansalaisten edunvalvontajärjestöt vastaavat, että valtio toimenpiteillään pakottaa kunnat tekemään päätöksiä, joilla nostetaan asumiskustannuksia. Myös kunnallisella tasolla päätettävien kiinteistöveron ja hoitokulujen veloitusperusteiden korotukset johtavat väistämättä asumiskulujen ja vuokrien nousuun.

14.4.2015

Kohti graniittilinnaa

Suomen Kiinteistölehti tenttasi kantoja asumista koskettaviin kysymyksiin kahdeksan eduskuntavaaleihin osallistuvan puolueen ehdokkailta. Painotuksissa on eroja, mutta esimerkiksi asumiskustannusten nousun hillitsemisessä moni vastaajista koki tärkeäksi säätelyn vähentämisen. Myös kaavoitukseen haluttiin aktiivisempaa otetta, jotta asumiseen tarkoitettuja tontteja olisi tarjolla riittävästi.

5.10.2017

Kiinteistöveron korotukset kurittaisivat erityisesti pienituloisia

Kiinteistöliitto torjuu hallituksen torstaina julkistaman esityksen kiinteistöveroon tehtävistä kiristyksistä. Hallitus esittää korotuksia yleiseen kiinteistöveroprosenttiin sekä asuinrakennusten ja vapaa-ajan asuntojen kiinteistöveroprosentteihin. Kiinteistöveron korottaminen lisää omistus- ja vuokra-asujien jo ennestään korkeita kustannuksia ja heikentää ostovoimaa tilanteessa, jossa asumisen ja kiinteistönpidon kustannukset kasvavat jo nyt selvästi ansiotuloja nopeammin.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti