
Inflaatio korkeimmillaan yli 30 vuoteen – vastikkeet nousevat
Suomen inflaatio kohosi maaliskuussa 5,8 prosenttiin. Tämä on korkein luku yli 30 vuoteen. Myös euroalueella inflaatio laukkaa.
Lait ja säädökset muuttuvat, suhdanteet vaihtelevat ja kiinteistönpitokin kehittyy. Mitä ajankohtaista taloyhtiömaailmassa tapahtuu?


Suomen inflaatio kohosi maaliskuussa 5,8 prosenttiin. Tämä on korkein luku yli 30 vuoteen. Myös euroalueella inflaatio laukkaa.

Hallituksen ja isännöitsijän kannattaa varautua vastaamaan tulevissa yhtiökokouksissa energiaremontteihin liittyviin kysymyksiin. Vaikka remonteista ei vielä tehtäisi päätöksiä, on energiatehokkuuteen liittyvä näkökulma hyvä ottaa huomioon esimerkiksi hallituksen kunnossapitotarveselvitystä laadittaessa ja tulevien korjaushankkeiden suunnittelussa. – Osakkeenomistajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä energiatehokkuuteen tähtääviä toimenpiteitä omassa taloyhtiössä aiotaan tehdä.

Ilmalämpöpumppujen suosio on noussut vuosittain tasaisesti. Sähkön ja öljyn hinnannousujen vuoksi lämpöpumppujen suosion on oletettu kasvavan entisestään. Nyt EU maalaa kuitenkin tummia pilviä niiden käytölle kesken kriisiä, jossa haetaan vaihtoehtoja lämmitykseen ja ilmastointiin.

Eduskunnalle tänään annetulla hallituksen esityksellä asuntosäästöpalkkiojärjestelmän (ASP) kehittämisestä pyritään parantamaan erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten mahdollisuuksia omistusasumiseen. Muutoksilla pyritään myös edistämään erilaisten asumismuotojen valintaan liittyvää yhdenvertaisuutta. Säästösopimuksen yläikärajan nostamisella 44 ikävuoteen arvioidaan ASP-säästäjien määrän lisääntyvän, kun säästämisen voisi aloittaa myös 39 ikävuoden jälkeen.

Julkistetut euribor-noteeraukset ovat päivän viivästettyjä. Markkinoilla toimivat pankkiammattilaiset lähettelivät Helsingin Sanomien tietojen mukaan tiistaina twitterissä kuitenkin tuoreita korkonoteerauksia. Korko nousi niiden mukaan tiistaina aivan hitusen nollan yläpuolelle.

Lasitetun parvekkeen suosio on noussut viimeisten kolmen vuoden ajan. Tulos käy ilmi YIT:n tilaamasta ja Prior Konsultoinnin toteuttamasta Kestävät kaupunkiympäristöt -barometrista, johon vastasi yli tuhat kaupungissa asuvaa suomalaista viime syyskuussa. Nyt neljättä kertaa toteutetun barometrin tavoitteena on selvittää, millaisia kaupunkiympäristöjä Suomessa halutaan kehittää.

Ilta-Sanomat kertoo hämeenlinnalaisen taloyhtiön muuttaneen kolme vuotta sitten yhtiöjärjestystä, jonka seurauksena liiketilojen omistajasta olisi tullut huoneistoremonttien ja yhtiölainan maksaja. Omistajayhtiö piti yhtiöjärjestyksen muutosta lainvastaisena ja vaati sen kumoamista, mutta hävisi asiansa käräjäoikeudessa. Kolmen liiketilan omistajayhtiöllä on talossa lähes tuhannen neliön tilat.

Vuokra-asuntosijoittamisen suosio pysyy vahvana taloudellisen toimintaympäristön epävarmuuden kasvusta huolimatta. Kaikkien ammattimaisten sijoittajaryhmien ennakoidaan kasvattavan vuokra-asuntosijoituksiaan. Raklin Vuokra-asuntobarometrin jyrkin muutos viime syksyyn verrattuna nähtiin vastaajien lähes yksimielisissä näkemyksissä rakennuskustannusten kehityksestä.

Rakennuksen pinta-ala on tärkeä hinnoittelutekijä kotivakuutuksessa. Jos pinta-ala muuttuu, muuttuu myös hinta. Taloyhtiöasujalle on kuitenkin merkityksellisempää, kun taloyhtiössä on tehty esimerkiksi putkiremontti.

Kiinteistöliitto Uusimaa kertoo tiedotteessaan turvallisuusasioiden puhuttaneen järjestön jäsenistöä. Liitto kehottaakin taloyhtiöitä valmistelemaan ja panemaan turvallisuusasiat kuntoon ajan kanssa. Kiinteistöliitto Uusimaa painottaa neljää asiaa, jotka tulisi ottaa huomioon taloyhtiön turvallisuudessa.

EU:n jätesäädöspaketin keskeisenä tavoitteena on vähentää jätteen määrää sekä lisätä uudelleenkäyttöä ja biojätteen kierrätysastetta. Suomi pyrkii tavoitteeseen muun muassa jätelakiin kirjatulla kotikompostoinnin ilmoitusvelvollisuudella. – Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaisen on ilmoitettava kompostoinnistaan jätehuoltoviranomaiselle, jäteasiainpäällikkö Christine Perjala Uudenmaan jätelautakunnasta kertoo Itäväylä-lehdelle.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyi Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtajan Jussi Pajalan mukaan asuntolainatiskeillä noin 20 prosentin notkahduksena hakemusten määrässä helmi–maaliskuun vaihteessa. − Puhuttiin 2–3 viikosta. Ei ole selvää, johtuiko notkahdus suoraan sodasta vai sattuiko samaan aikaan jotain muuta, Pajala sanoo.