Kiinteistönvälitys-osiossa kerrotaan asuntomarkkinoiden uusimmista tuulista ja perehdytään asuntokaupan saloihin.
Kiinteistöliiton Taloyhtiökupla-podcastin uusimman jakson aiheena on kodin ostaminen uudiskohteesta. Monia houkuttaa ajatus täysin uudesta kodista, mutta ennen asuntokaupoille ryntäämistä on hyvä selvittää muutama asia.
Maanmittauslaitos kannustaa asunto-osakeyhtiöitä siirtymään ajoissa sähköiseen huoneistotietojärjestelmään. Ennen vuotta 2019 perustettujen taloyhtiöiden on siirryttävä järjestelmään vuoden 2023 loppuun mennessä. Yhtiöistä on kuitenkin tähän mennessä siirtynyt vasta viisi prosenttia.
Huoneistojen omistusten rekisteröintien käsittelyaika Maanmittauslaitoksessa on lyhentynyt huomattavasti, virasto tiedottaa. Ratkaisun voi tällä erää saada keskimäärin kahdeksassa vuorokaudessa hakemuksen saapumisesta. Käsittelyä voi tarvittaessa kiirehtiä, jos päätöstä tarvitaan pikaisesti esimerkiksi asuntokaupan vuoksi.
Yksiöiden hinnat laskevat jopa kasvukeskuksissa tänä vuonna, arvioi asuntorahoitukseen erikoistunut Hypo-pankki katsauksessaan. Sen sijaan suuremmat asunnot kallistuvat yhä etenkin kasvukolmion kärjissä, koska kysyntää riittää ja tarjonta on vähäisempää. Yksiöiden hinnoissa sinänsä on laskuvaraa, sillä niiden hinnat karkasivat isompien asuntojen kehityksestä 2010-luvulla.
Taloustaito-lehti on haastatellut artikkelissaan kiinteistöalaan erikoistunutta asianajaja Marina Furuhjelmia asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:stä. Furuhjelm on työskennellyt myös Isännöintiliiton lakimiehenä. Hänen mukaansa myyjän vastuu on asuntokaupassa raskain.
Etuovi.com toteutti asunnon osto- ja myyntiaikeita kartoittavan kyselynsä 10.-21.3.2022, jolloin Venäjän hyökkäyksen alkamisesta oli kulunut aikaa 2–3 viikkoa. Kyselyyn vastasi 2 770 satunnaisesti poimittua sivuston kävijää. Vastaajista 50 % suunnitteli omistusasunnon ostamista, 14 % sijoitusasunnon ostamista ja 13 % loma-asunnon ostamista.
Suomen Kiinteistönvälittäjät SKVL ry:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg kertoo järjestön kevään markkinaennusteen lupaavan selvää käännettä ylöspäin. Vielä kuukausi sitten tehdyssä ylimääräisessä kyselyssä välittäjät sanoivat Ukrainan sodan hiljentäneen asuntomarkkinoita. Tilastokeskus kertoo kuitenkin helmikuun olleen pankkien lainatiskeillä kiireinen, itseasiassa historian toiseksi vahvin helmikuu uusien asuntolainojen määrissä.
Yksiöiden tarjonnan kasvu näkyy asuntojen myyntisivustolla. Etuovi.comissa oli tammi–maaliskuussa myynnissä yksiöitä 10 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan ja Helsingissä peräti 33 prosenttia enemmän. Kokonaisuudessaan asuntoja oli myynnissä 7 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna.
Viime vuonna vanhoja omakotitaloja ostettiin 17 443 kappaletta, mikä oli 9,5 % enemmän kuin vuonna 2020. Vanhoja omakotitaloja ovat kaikki muut paitsi juuri valmistuneet. – Omakotitalojen kysyntä on kasvussa, ja samaan aikaan useilla alueilla ostajia kiinnostavia omakotitaloja on liian vähän myynnissä.
Myynti-ilmoituksessa hehkutettu hyvä taloyhtiö ei aina vastaa todellisuutta. Ostajalta ja hyvin usein selvittämättä, millaisesta taloyhtiöstä hän on asuntoa lopulta ostamassa. Ei tiedetä korjausvelasta eikä naapureista.
OP:lta haettujen uusien asuntolainojen määrä on viikosta 8 alkaen notkahtanut alaspäin viikkotasolla noin 25 prosenttia verrattuna vuoden 2021 ennätyskoviin lukemiin. Viimeisen viiden vuoden tarkastelujaksolla haettujen asuntolainojen määrä on kuitenkin helmi-maaliskuussa pysytellyt vuosien 2018–2020 tasolla. – Sodan aiheuttama tilanne on verrattavissa koronapandemian alkuun, jolloin asuntokauppa hidastui mutta elpyi nopeasti, kun epävarmuus tilanteesta hälveni.
Helsingin Sanomat: Turun ydinkeskustassa sijaitseva huoneisto vaihtoi omistajaa vuonna 2017 noin 90 000 eurolla. Nyt myyjä joutuu palauttamaan myyntihinnasta 50 000 euroa korkoineen ja maksamaan oikeudenkäyntikuluja 30 000 euroa. HS kertoo, että taustalla on erikoinen riita, joka aiheutui viranomaisten rekistereissä olevista vääristä tiedoista.