Energia-osiosta löydät sähköön, lämmitykseen ja energiankulutukseen liittyviä artikkeleita.
Taloyhtiöiden hallitusten jäsenet ovat merkittäviä yhteistyökumppaneita kaupunkien ilmastotavoitteiden toteuttamisessa. Yksittäinen taloyhtiö voi säästää omilla toimenpiteillään huomattavasti energiaa, ja kaupunkitasolla vaikutukset nousevat merkittäviksi. Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit tarjoavat taloyhtiöiden hallitusten jäsenille maksutonta koulutusta kiinteistöjen energia-asioista.
Asumiseen, eli asuinrakennusten lämmitykseen ja kotitalouslaitteisiin, kului energiaa 64 terawattituntia (TWh) vuonna 2014. Kulutus oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Lämpimän kesän ja kylmän tammikuun seurauksena lämmitysenergian kulutus pysyi lähellä edellisvuoden tasoa, kasvaen vajaan puoli prosenttia.
Lämmityskauden käynnistyminen paljastaa taloyhtiössä vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän mahdollisia ongelmia: liian kylmä, liian kuuma, vetoa, patteri pitää lorisevaa ääntä. Osakkaiden välejä hiertää, kun naapurilla on kylmä, mutta itsellä kuuma. Energiatehokkuus ja asumismukavuus vaativat aktiivista lämmityksestä huolenpitoa sekä koko kiinteistön että yksittäisen asunnon tasolla.
Suomen fiksuin ja viihtyisin asuintalo on valittu. Kilpailun kokonaisarvioinnissa parhaimmaksi osoittautui vuokrataloyhtiö Mikalo Oy:n Mikkelin Sammonkatu 24:ssä sijaitseva kohde. Sammonkadun kiinteistön viilennys ja osittain myös lämmitys on toteutettu passiivisella maalämmöllä.
Green Office -pioneeri VVO-konserni tähtää valtakunnallisesti vihreäksi toimistoksi. Green Office on WWF Suomen kehittämä toimistoille suunnattu ympäristöjärjestelmä, jonka tarkoituksena on auttaa työpaikkoja vähentämään ympäristökuormitustaan, lisäämään työtekijöiden ympäristötietoutta ja saavuttamaan säästöjä. Green Office perustettiin vuonna 2002, jonka jälkeen se on kasvanut maailmanlaajuiseksi ohjelmaksi kattaen tänä päivänä 11 eri maata.
Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy arvio kerrostalokiinteistöjen poistoilmalämpöpumppuinvestoinnin takaisinmaksuajaksi toiminnassa olevista kohteista saadun tiedon valossa on Kaukolämpöjärjestelmä ja poistoilmalämpöpumputkeskimäärin 7-10 vuotta. Tampereen Sähkölaitoksen markkina-alueella lämpöpumppu-kaukolämpö-hybridikytkentöjä on toiminnassa parisen kymmentä ja niiden määrän arvioidaan nousevan tulevaisuudessa. Tampereen Sähkölaitos tarjoaa hybridiratkaisuja miettiville palveluja oikein mitoitetun ratkaisun löytämiseksi.
Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt rakennusalan, taloyhtiöiden ja omakotitalojen käyttöön sähköisen työkalun, jonka avulla voidaan energiakorjausten tarpeita ja kannattavuutta. E-PASS -työkalun käyttö on ilmaista. Sen avulla voi arvioida erityisesti esimerkiksi vanhojen asuinrakennusten korjausrakentamisen tarpeita ja kannattavuutta.
LeaseGreen suunnittelee ja toteuttaa energiatehokkuusremontin neljään eläkevakuutusyhtiö Eteran omistamaan toimistokiinteistöön. Helsingin Pasilassa ja Pitäjänmäessä sijaitsevien rakennusten ilmanvaihto modernisoidaan ja muutetaan tarpeenmukaiseksi. Keskeisiä osia kiinteistöjen valaistuksesta muutetaan LED-tekniikkaan.
Kunnat hallinnoivat Suomessa mittavaa rakennuskantaa, joka on pääosin heikossa kunnossa. Valtavasta energiatehokkuuspotentiaalista huolimatta korjausvauhti matelee investointien puuttuessa. WWF:n ja Schneider Electricin tuoreen raportin mukaan energiatehokkuusparannukset voidaan rahoittaa syntyvien säästöjen avulla jopa kokonaan kunnan budjettiin kajoamatta.
Johtava riippumaton energia-alan asiantuntijayritys Enegia Group toteaa, että energiatehokkuutta ja energiansäästöä ei mainita hallitusohjelmassa ollenkaan, vaikka niissä on miljardien eurojen tehostuspotentiaali vuositasolla. Sipilän hallitus haluaa parantaa Suomen kilpailukykyä, mutta hallitusohjelmasta ovat kokonaan unohtuneet energiansäästö ja energiatehokkuus. – Hallitusohjelmassa energiasta mainitaan vain painopisteen siirtäminen fossiilisista energialähteistä uusiutuviin, sekä puhutaan eri tuotantotavoista ja teknologiasta.
Tammelalainen As Oy Tampereen Pohjolankatu 18-20 toteutti vuonna 2014 energiatehokkuutta parantavan remontin. Vuoden jälkeen sähkönkulutus on tippunut 47 % ja kaukolämmön kulutus 61 %. Säästöjä on tullut pelkissä lämmityskustannuksissakin jo 17 000 euroa vuodessa.
Rakennusten lähes nollaenergiataso on saavutettavissa kustannustehokkaammin lämpöpumppuihin perustuvilla ratkaisuilla kuin kaukolämmöllä. Verrattaessa energiatehokkaiden lämpöpumppukonseptien E-lukua ja elinkaarikustannuksia kaukolämpöön, ovat lämpöpumppuja hyödyntävät ratkaisut kustannustehokkaampia niin suurissa kuin pienissäkin asuinrakennuksissa. ”HP4NZEB – Lämpöpumppuratkaisut lähes nollaenergiarakentamisessa” -tutkimushanke toteutettiin vuosina 2013–2015 Green Net Finlandin, Aalto-yliopiston, VTT:n ja Suomen lämpöpumppuyhdistyksen, Sulpun, yhteistyönä.