GreenEnergy Finland Oy (GEF) on voittanut tarjouskilpailun, joka koskee Suomen suurinta valtakunnallista aurinkovoimaloiden yhteishankintaa. Tilaus kattaa tällä hetkellä 82 aurinkovoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 1,2 MWp. Mukana on tässä vaiheessa 36 kuntaa ja kuntatoimijaa. Uudet organisaatiot voivat sitoutua sopimukseen koko nelivuotisen puitesopimuskauden ajan.
Suurimmista kaupungeista sitoumuksensa ovat antaneet muun muassa Helsinki, Tampere, Oulu ja Seinäjoki. Voimaloita asennetaan kuntien omistamien kiinteistöjen kuten koulujen, päiväkotien, palvelukeskusten ja kaupungintalojen katoille. Helsingissä paneelit asennetaan muun muassa Finlandia-talon katolle ja Tampereella Tampere-taloon. Tilattujen voimaloiden asennukset tehdään ennen kesää 2017.
”Määrä on jo tässä vaiheessa melko iso, kun sitä vertaa koko Suomen noin 30 MWp aurinkovoimalakapasiteettiin. Lisäksi hankinta voi hyvinkin kasvaa jopa useaan megawattiin puitesopimuksen neljän vuoden aikana”, iloitsee projektin käynnistänyt suunnitteluinsinööri Pasi Tainio Suomen ympäristökeskuksesta.
Toimittajan valinnassa tärkeitä kriteerejä olivat toimituskyky ja -varmuus, kokemus aurinkosähkövoimaloiden toimittamisesta sekä tarjottujen ratkaisujen kustannustehokkuus. Toimittajalta edellytettiin kykyä toimittaa erikokoiset voimalakokonaisuudet ympäri Suomen käyttövalmiiksi asennettuina.
”Aurinkopaneelit yhteishankintana on uudenlainen avaus ja tuo merkittäviä säästöjä kunnille. Hanke on mittava, ja tarjouskilpailussa valitulla yrityksellä GreenEnergy Finlandilla riittävä kokemus ja taloudelliset edellytykset toteuttaa se laadukkaasti”, sanoo hankinta-asiantuntija Antti Tuukkanen KL-Kuntahankinnat Oy:stä.
Laitteet ja niiden toiminta ovat kuukausiveloitusmallissa laitetoimittajan vastuulla 12 vuoden takaisinmaksuajan ajan. Kuukausiveloitus tekee sijoituksesta kunnan kannalta riskittömän myös siinä tapauksessa, että laitetoimittaja jostain syystä ajautuisi taloudellisiin vaikeuksiin.
Kuntien ei välttämättä tarvitse tehdä kertainvestointia aurinkovoimalaan, vaan ne voivat rahoittaa hankinnan kuukausiveloituksella. Tällöin voimala on laskennallisesti kutakuinkin kustannusneutraali 12 vuoden ajan, sillä kuukausiveloituksen kustannukset tulevat takaisin säästönä sähkölaskussa. 12 vuoden takaisinmaksuajan jälkeen voimala tuottaa lähes ilmaista sähköä elinkaarensa loppuun asti.
”Hinnat ovat tilaajille erittäin kilpailukykyiset ja hankinta puitesopimuksen kautta hyvin helppoa. Lisäksi kuukausiveloitus tarjoaa mahdollisuuden tehdä hankinta välittömästi ilman investointibudjettia ja käyttömenojen osalta kustannusneutraalisti. En näe mitään syytä, mikseivät kaikki Suomen kunnat, kuntayhtymät, kuntaomisteiset yritykset ja seurakunnat lähtisi hankkimaan haluamiaan aurinkovoimaloita tämän sopimuksen kautta”, Tainio kannustaa.
Yhteishankintaan voi liittyä koko neljäksi vuodeksi tai vaikka vain yhden voimalan hankinnan ajaksi.
Sitoumus aurinkopaneelien yhteishankintaan liittymiseksi:
Edelläkävijäasiakkaiden osalta hankinta etenee siten, että toimittaja alkaa sopia asiakkaiden kanssa toimitusaikatauluja. Asennuksissa etusijalla ovat ne, jotka investoivat omalla rahalla ja joilla rahat on varattu tämän vuoden budjettiin. Kaikki ensimmäisen vaiheen voimalat tullaan asentamaan ensi kesään mennessä.
Suomen Kiinteistölehden tilausten määrä on nousussa. Lehden tuore levikintarkastus kertoo, että Kiinteistölehden numerokohtainen levikki viime vuonna oli 34 954 kappaletta. Tänä vuonna lehti juhlii 100-vuotista taivaltaan.
Asuntojen paristokäyttöiset palovaroittimet siirtyvät vuoden 2026 alussa rakennuksen omistajan vastuulle. Muutos merkitsee taloyhtiöille muun muassa sitä, että siirtymäaikana on selvitettävä tarvittavien palovaroitinten määrä, suoritettava hankinnat ja asennettava varoittimet kaikkiin asuntoihin asianmukaisella tavalla.
Ilmastonmuutoksen myötä kiinteistöt joutuvat myrskytuulten, rankkasateiden, taajamatulvien ja rajusti vaihtelevien lämpötilojen keskellä entistä kovemmille. Vahingon sattuessa lasku voi kasvaa huimasti, varsinkin jos taloyhtiössä on tingitty kiinteistön kunnossapidosta.
Suomen lippu liehuu taloyhtiönkin salossa. Liputtaminen on Suomessa oikeus, ei velvollisuus, mutta siihen liittyy muutamia sääntöjä, jotka tulee tietää ennen kuin lipun nostaa salkoon. Liputuspäivät jakautuvat virallisiin ja vakiintuneisiin liputuspäiviin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään