Energia-osiosta löydät sähköön, lämmitykseen ja energiankulutukseen liittyviä artikkeleita.
Isännöintiliiton viime keväänä tekemän kyselyn mukaan kaukolämmön valitsisi enää alle puolet taloyhtiöistä. Taustalla on kaukolämmön kallistuminen. Esimerkiksi Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen on vuosikymmenessä nostanut kaukolämmön hintaa 75 prosenttia.
Langattomat ja kyberturvalliset älykotiratkaisut ovat helppoja ja kustannuksiltaan maltillisia toteuttaa, sillä ne eivät edellytä olemassa oleviin kaapelointeihin puuttumista. – Uusi langaton tekniikka avaa mahdollisuudet olemassa olevien kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen ja nostaa ne älykotiluokkaan, sanoo Schneider Electricin myyntijohtaja Jouni Kekäläinen. Älykäs koti säätelee energiankulutusta silloinkin, kun käyttäjä ei itse muista olla aktiivinen valinnoissaan.
Taloyhtiöt ovat ryhtyneet toteuttamaan sähköautojen latauspisteitä innolla. Hakemukset ovat kuitenkin jo ylittäneet tälle vuodelle varatut määrärahat. Asumisen ja rahoituksen kehittämiskeskus ARA arvioi, että loppuvuoden aikana tukirahoja tarvittaisiin vielä 3,0–3,5 miljoonaa euroa, jotta kaikille tämän vuoden aikana tukihakemuksensa jättäville voitaisiin myöntää tukea tänä vuonna voimassa olevien avustusehtojen mukaan.
Valtion kunnianhimoiset sähköautoilutavoitteet eivät voi toteutua, ellei taloyhtiöihin saada latauspisteitä. Taloyhtiöistä ollaankin asian tiimoilta päivittäin yhteydessä Kiinteistöliittoon. Liiton neuvontalakimies Tapio Haltian mukaan suuremmilta kiistoilta on toistaiseksi vältytty.
Helen perustelee kaukolämmön energiahinnan 29,9 prosentin hinnankorotusta kivihiilen ja kaasun valmisteverojen korotuksella sekä poikkeuksellisen voimakkaalla polttoaineiden, päästöoikeuksien ja sähkön hinnan samanaikaisella nousulla. – Raaka-aineiden eli polttoaineiden hinnannousu on merkittävin ajuri. Näihin lukeutuvat kaasu ja kivihiili, Helenin myynti- ja asiakaspalvelujohtaja Anu-Elina Hintsa sanoo.
Kuuman kesän jäljiltä monissa vanhoissa taloyhtiöissä asukkaat miettivät viilennysratkaisuja tulevia vuosia varten. Helsingin kantakaupungissa energiayhtiö Helen on tarjonnut omaa kaukokylmäratkaisuaan, jossa jäähdytys tulee keskitetyn energiantuotannon kautta. Kaukokylmällä tarkoitetaan ratkaisua, jossa Helen tuottaa jäähdytyksen lämpöpumpuilla ja se johdetaan koteihin.
Kaukolämmöstä maalämpöön vaihtamista suunnittelevat helsinkiläiset taloyhtiöt ovat syksyn aikana hämmästelleet niin sanottua irtautumismaksua, jonka kaupungin energiayhtiö Helen perii toimenpiteestä. Keskimäärin maksu on Helenin mukaan arvonlisävero mukaan lukien 5 400 euroa, mutta se voi joissain tapauksissa nousta jopa 6 600 euroon. Maksulla Helen sanoo kattavansa kuluja: tarpeettomaksi jäävä kaukolämpöputki pitää katkaista jäätymis- ja vuotovaaran takia.
Energiatodistuksen hankkiminen pientaloon maksaa 300–500 euroa. Siksi sitä ei hankita kuin pakkoraossa eli taloa myytäessä. Hämeen Sanomissa paikallinen kiinteistönvälittäjä arvioi, että ehkä kolmannes omakotitalojen myyjistä on hankkinut lakisääteisen energiatodistuksen ennen kiinteistön myymistä.
Uusiutuvan energian 38 prosentin vähimmäisvaatimus koskee sekä uusia että laajamittaisesti korjattavia rakennuksia. Käytännössä fossiilinen energia – yleensä öljy – ei esityksen mukaan voisi enää olla rakennuksen pääenergialähde. Omakotitaloissa laajamittaisen korjauksen kynnyksen ylittäviä remontteja tehdään hyvin harvoin ja ne perustuvat aina omistajan omaan päätökseen.
Maalämpö on edelleen uudistalojen suosituin lämmitysmuoto, mutta ilma-vesilämpöpumppu on noussut maalämmön haastajaksi lämmitysmuotoa vaihtavien keskuudessa. Samalla suora sähkölämmitys on jäämässä pienten, energiatehokkaiden kohteiden valinnaksi ilmalämpöpumpun, varaavan tulisijan ja hyvällä lämmön talteenotolla varustetun ilmanvaihtojärjestelmän kanssa. Korjausrakentamisessa sen sijaan hyödynnetään edelleen myös puulämmitystä, etenkin pohjoisen Suomen kohteissa, joissa lämpöpumput eivät ole omimmillaan kovissa pakkasissa.
Kaukolämmön hinnan nousu on yksi syy, miksi taloyhtiöiden tulisi Kiinteistöliiton mukaan hakea uusia ratkaisuja vähentää energiakulutusta. – Jos mitään ei tehdä, suurimmat paineet osakkaan maksaman hoitovastikkeen nousuun tulevat energiakustannusten kasvusta, toteaa Isännöintiliiton tutkimus- ja vaikuttamisjohtaja Tuomas Viljamaa Forssan Lehdelle. Kaukolämmön hinnankorotuksen vaikutus näkyy lukuisten suomalaisten kukkarossa.
Motivan kuluttajaneuvonta ja Energiaviraston alueelliset energianeuvojat ympäri Suomen kampanjoivat syksyn aikana vastuullisen ja tiedostavan energian- ja vedenkäytön puolesta. – Valtaosalle energian ja veden säästäminen tarkoittaa pieniä tekoja. Nyt onkin aika tutustua omaan kulutukseen ja etsiä tehokkaat keinot, joilla hillitä elämisen ilmastovaikutuksia, asiantuntija Päivi Suur-Uski valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta toteaa.