Metsäteollisuuden piirissä oleva työriita uhkaa vaikuttaa Kiinteistöliiton näkemyksen mukaan kohtuuttomalla tavalla useiden kaupunkien kaukolämmön tuotantoon. Tehtaiden yhteydessä toimivat voimalaitokset ja vedenkäsittely kuuluvat lakon piiriin, mistä johtuen lämpö joudutaan lakon aikana tuottamaan vara- ja huippulaitoksilla.
Korvaava lämmöntuotanto on kalliimpaa, mikä vaikuttaa kaukolämmön hintaan. Tästä syystä kaupunkien asukkaat, asuinkiinteistöt sekä energia- ja kaukolämpöyhtiöt ovat joutuneet tahtomattaan lakkotilanteen kärsijöiksi. Tilannetta ei voi Kiinteistöliiton mielestä pitää kohtuullisena kaupunkien asukkaiden ja asumismenojen kehityksen kannalta.
Esimerkiksi Raumalla UPM:n tehtaiden lakko vaikuttaa siten, että Rauman Biovoiman biokattilat eivät ole käytössä, ja lämpöä tuotetaan öljykäyttöisillä varakattiloilla. Tämän johdosta Rauman Energia on jo ilmoittanut korottavansa kaukolämmön energiamaksua koko loppuvuotta 2022 koskien. Korotus on energiamaksussa 20 prosenttia.
− Tämä tarkoittaa Kiinteistöliiton Indeksitalo-mallilla laskettuna 15 prosentin kaukolämpökustannuksen nousua, mikä tuo 90-neliöisessä kerrostalohuoneistossa runsaat 14 euroa kuukaudessa lisää hoitokuluja. Hoitokulujen kasvuvaikutus kaukolämpötaloissa on noin kolme prosenttia, Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero selvittää liiton tiedotteessa.
On pelättävissä, että hinnankorotuksia on edessä myös muissa kaupungeissa, joissa joudutaan tuottamaan kaukolämpöä kalliimmilla tavoilla lakon seurauksena.
Esimerkiksi Kouvolassa ja Lappeenrannassa voimalaitosten tuottaman kaukolämmön osuus kaikesta kaukolämmöstä on erittäin merkittävä. Lakon hinta lämmöntuotannossa riippuu lakon pituuden lisäksi pakkasten kovuudesta ja korvaavana energialähteenä käytettävästä polttoaineesta.
− Vetoamme sen puolesta, että neuvotteluosapuolet rajaisivat käynnissä olevan työtaistelun voimalaitosten ja vedenkäsittelyn ulkopuolelle, Kero sanoo.
Asukkaiden kukkaron lisäksi ympäristö kärsii korvaavien energialähteiden käytöstä, sillä korvaava kaukolämpö tuotetaan pääasiassa fossiilisilla polttoaineilla. Maakaasu on merkittävästi kalliimpaa ja kivihiili ympäristölle haitallisempaa polttoainetta.
− Toivottavasti biovoimalaitokset saisivat jatkaa toimintaansa tavanomaiseen tapaan lakosta huolimatta mahdollisimman pian, Jukka Kero toteaa.
Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat koko maassa nousseet keskimäärin 3,4 prosenttia. Lounais-Suomessa kustannukset nousivat eniten Porissa ja vähiten Raisiossa.
Nykyisen toimitusjohtajan jäädessä kesällä 2026 eläkkeelle Suomen Kiinteistöliitto ry hakee toimitusjohtajaa, joka vastaa valtakunnallisen Kiinteistöliiton johtamisesta, kehittämisestä ja taloudesta sekä koordinoi omistajaohjausta.
Kiinteistöliitto
Perinteisen Isännöinnin auktorisointi ISA ry:n toiminta on loppunut. Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Isännöintiliiton hallinnoiman yhdistyksen toiminta päättyi 18. joulukuuta pidetyssä kokouksessa.
Suomen Kiinteistöliiton uudeksi toimitusjohtajaksi on ensi vuoden toukokuusta alkaen nimitetty OTM, eMBA Mia Koro-Kanerva. Liiton nykyinen toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Harri Hiltunen jää eläkkeelle ensi vuoden syyskuussa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään