Kannattaako nyt tehdä kiinteähintainen määräaikainen sähkösopimus vai ostaa markkinahintaan sidottua pörssisähköä, jonka hinta vaihtuu tunti tunnilta? Kolmas vaihtoehto on toistaiseksi voimassa oleva sopimus, jolloin sähkön hinta seurailee markkinahintoja hitaammin.
Määräaikainen sopimus ei ehkä ole halvin, mutta auttaa ennakoimaan kuukausittaisia menoja, jos se on omalle taloudenhallinnalle tärkeää, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell huomauttaa Talouselämä-lehdelle.
Omakotiliiton Helsingin piirin puheenjohtajana toimiva Eero Pere ei kuitenkaan suosittele määräaikaiseen sopimukseen siirtymistä koskaan. Jo eläköitynyt Pere teki pitkän uran sähkön hinnoittelun parissa ja työskenteli muun muassa Sähköenergialiiton myyntiyksikön johtajana.
− Pörssisähkön hinta on nyt erityisen korkea. Sähköyhtiöt tietenkin käytävät tilaisuutta hyväkseen. Kun on tällainen vertailuarvo, on helppo yrittää saada asiakkaita kahden vuoden kiinteään sopimukseen korkealla hinnalla, Pere sanoo.
Kiinteään hintaan sitoutumisen mielekkyys riippuu luonnollisesti tulevasta hintakehityksestä. Johdannaismarkkinat povaavat hinnannousun jatkuvan vielä ensi vuoden ensimmäisen neljänneksen. Sen jälkeen niiden uskotaan kääntyvän laskuun.
Todennäköisesti edullisin vaihtoehto pitkällä aikavälillä on Motivan asiantuntija Teemu Kettusen mukaan joka tapauksessa pörssisähkösopimus. Siinähän sähköyhtiö ulkoistaa riskin sähkön hintavaihtelusta asiakkaalle.
− Pörssisähkösopimus sopii etenkin kuluttajalle, joka pystyy ajoittamaan kulutustaan halvemman sähkön tunneille esimerkiksi kodin automatiikan avulla. Ja vaikka pörssihinta olisi välillä korkeallakin, vuoden keskihinta voi silti olla maltillinen, Pere rauhoittelee Talouselämä-lehden artikkelissa.
Hänen mielestään muunlaista kuin pörssisähköä ei pitäisi myydäkään. Pörssisähkö ohjaa kuluttajia käyttämään sähköä silloin kun se on halpaa, mikä puolestaan tasaa piikkejä kulutuksessa.
Valtakunnallisesti pörssisähkön on valinnut alle 10 prosenttia, määräaikaisen runsaat 50 ja toistaiseksi voimassa olevan noin 40 prosenttia suomalaisista, kertoo Talouselämä.
Asunto-osakeyhtiö Hietalahden Puistikossa tehtiin linjasaneerauksen yhteydessä energiaremontti, jonka loppuvaiheessa rakennuksen katolle asennettiin aurinkopaneelit. Hyvityslaskennan ansiosta aurinkovoimalasta voitiin tehdä ajateltuakin suurempi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Vihtiläisellä hirsirakentajalla Pasi Nissisellä ei ole ollut koskaan näin paljon töitä, vaikka puun hinta on kallistunut korona-aikana lähes 60 prosenttia ja pelti 150 prosenttia. – Kohta pelti alkaa olla kalliimpaa kuin kulta. Tarvikkeiden osuus saattaa olla remontin urakkahinnasta jopa 60 prosenttia, Nissinen toteaa Vihdin Uutisissa.
Asunto-osakeyhtiö Untolanlaakson julkisivua haluttiin piristää uusintasaumauksella. Työ valmistui odotettua nopeammin ja sujui asukkaiden näkökulmasta joutuisasti. Kunnossa olevat saumat parantavat koko kiinteistön energiatehokkuutta.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Elementtisaumojen uudistaminen tavallisesti vie 1-2 kuukautta taloa kohden, mutta yksittäisen asukkaan kohdalla haitta on vain muutamia päiviä. Julkisivukorjaukset ja huoltotyöt ajoittuvat pääsääntöisesti huhti-marraskuun väliin. Eli aikaan, jolloin parvekkeilla ja pihalla haluttaisiin viettää aikaa, sekä ikkunoita pitää auki.
Saumalaakso
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään