Kannattaako nyt tehdä kiinteähintainen määräaikainen sähkösopimus vai ostaa markkinahintaan sidottua pörssisähköä, jonka hinta vaihtuu tunti tunnilta? Kolmas vaihtoehto on toistaiseksi voimassa oleva sopimus, jolloin sähkön hinta seurailee markkinahintoja hitaammin.
Määräaikainen sopimus ei ehkä ole halvin, mutta auttaa ennakoimaan kuukausittaisia menoja, jos se on omalle taloudenhallinnalle tärkeää, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell huomauttaa Talouselämä-lehdelle.
Omakotiliiton Helsingin piirin puheenjohtajana toimiva Eero Pere ei kuitenkaan suosittele määräaikaiseen sopimukseen siirtymistä koskaan. Jo eläköitynyt Pere teki pitkän uran sähkön hinnoittelun parissa ja työskenteli muun muassa Sähköenergialiiton myyntiyksikön johtajana.
− Pörssisähkön hinta on nyt erityisen korkea. Sähköyhtiöt tietenkin käytävät tilaisuutta hyväkseen. Kun on tällainen vertailuarvo, on helppo yrittää saada asiakkaita kahden vuoden kiinteään sopimukseen korkealla hinnalla, Pere sanoo.
Pörssisähkösopimus ulkoistaa riskin kuluttajalle
Kiinteään hintaan sitoutumisen mielekkyys riippuu luonnollisesti tulevasta hintakehityksestä. Johdannaismarkkinat povaavat hinnannousun jatkuvan vielä ensi vuoden ensimmäisen neljänneksen. Sen jälkeen niiden uskotaan kääntyvän laskuun.
Todennäköisesti edullisin vaihtoehto pitkällä aikavälillä on Motivan asiantuntija Teemu Kettusen mukaan joka tapauksessa pörssisähkösopimus. Siinähän sähköyhtiö ulkoistaa riskin sähkön hintavaihtelusta asiakkaalle.
− Pörssisähkösopimus sopii etenkin kuluttajalle, joka pystyy ajoittamaan kulutustaan halvemman sähkön tunneille esimerkiksi kodin automatiikan avulla. Ja vaikka pörssihinta olisi välillä korkeallakin, vuoden keskihinta voi silti olla maltillinen, Pere rauhoittelee Talouselämä-lehden artikkelissa.
Hänen mielestään muunlaista kuin pörssisähköä ei pitäisi myydäkään. Pörssisähkö ohjaa kuluttajia käyttämään sähköä silloin kun se on halpaa, mikä puolestaan tasaa piikkejä kulutuksessa.
Valtakunnallisesti pörssisähkön on valinnut alle 10 prosenttia, määräaikaisen runsaat 50 ja toistaiseksi voimassa olevan noin 40 prosenttia suomalaisista, kertoo Talouselämä.
