Energia-osiosta löydät sähköön, lämmitykseen ja energiankulutukseen liittyviä artikkeleita.
Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski muistuttaa muun muassa Etelä-Suomen Sanomissa julkaistussa artikkelissa, että kaikki kodit ovat erilaisia ja siksi niissä on erilaisia tapoja, joilla voi vaikuttaa sähkölaskunsa suuruuteen. Kunkin laitteen kohdalla säästö voi olla pientä, mutta niistä saatava yhteisvaikutus voi olla suuri. Ahkerassa käytössä oleva sähkökiuas vie rutkasti energiaa.
Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan viime vuonna asennettiin 130 000 lämpöpumppua ja niihin investoitiin 800 miljoonaa euroa. Suurin investointiryhmä oli pientalojen ja kerrostalojen omistajat. SULPUn laskelmien mukaan Suomen reilun 1,2 miljoonan lämpöpumpun investoinnin kokonaisarvo on jo 7 miljardia euroa.
Yhä useampien yritysten ja yhteisöjen autopolitiikka edellyttää vähäpäästöisen auton hankkimista. ARAn avustuksella edistetään sähköautojen latausmahdollisuuksien yleistymistä työpaikkakiinteistöillä ja siten sähköautokannan kasvua kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden mukaisesti. Avustus on tarkoitettu työnantajille ja työssäkäyntirakennuksen tai kiinteistön omistaville yhteisöille tai henkilöille pääsääntöisesti työntekijöiden käyttöön tarkoitettujen latauspisteiden hankintaan.
Tällä hetkellä itse tuotettua sähköä on mahdollista käyttää taloyhtiöissä vain yhteiseen sähkönkulutukseen, mikä on yleensä hyvin vähäistä. Ensi vuona taloyhtiön asukkaat voivat käyttää sähköä myös omaan kulutukseensa. − Taloyhtiön asukkaat voivat muodostaa energiayhteisön, joka voi hankkia yhdessä paneelit.
Metsäteollisuuden piirissä oleva työriita uhkaa vaikuttaa Kiinteistöliiton näkemyksen mukaan kohtuuttomalla tavalla useiden kaupunkien kaukolämmön tuotantoon. Tehtaiden yhteydessä toimivat voimalaitokset ja vedenkäsittely kuuluvat lakon piiriin, mistä johtuen lämpö joudutaan lakon aikana tuottamaan vara- ja huippulaitoksilla. Korvaava lämmöntuotanto on kalliimpaa, mikä vaikuttaa kaukolämmön hintaan.
Marraskuussa 2020 voimaan tulleen lakiuudistuksen mukaan uusissa taloyhtiöissä vesilaskutuksen tulisi perustua huoneistokohtaisilla ja etäluettavilla mittareilla mitattuun kulutukseen. Vuoden 2022 alusta lähtien asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajalle, vuokralaiselle sekä asumisoikeuden haltijalle on annettava kuukausittain tiedot lämpimän ja kylmän käyttöveden kulutuksesta, vaikka itse vesilaskutus käytännössä tehtäisiinkin esimerkiksi kerran vuodessa. Vanhoissa taloyhtiöissä kulutusperusteiseen laskutukseen siirrytään vasta sitä mukaa, kun putkisaneerauksen yhteydessä […]
EU:n komission ehdotus rakennusten energiatehokkuutta koskevien sääntöjen yhdenmukaistamiseksi on herättänyt porua monella taholla. Ehdotuksen mukaan jokaisen EU-maan on määriteltävä rakennuskannastaan energiatehokkuudeltaan heikoimmin suoriutuva 15 prosentin osuus. Näille rakennuksille olisi asetettava sama energiatehokkuustodistuksen luokka G.
YLE kertoo kuinka Vantaan Leinelässä porataan parhaillaan maalämpökaivoja työeläkevakuuttaja Varman vuokrataloyhtiön edustalla. Varmalla on energiaremontti käynnissä seitsemässä vuokrataloyhtiössä pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Yhtiöissä on yhteensä yhdeksän asuinkerrostaloa.
Turku Energia ilmoitti sähköpostitse taloyhtiölle, että uusi ja selvästi kalliimpi sopimustyyppi pitää valita alle kahdessa viikossa. Taloyhtiön puheenjohtaja uskoo, että kyseessä on yleistyvä, vastikkeita nostava ilmiö. − Taloyhtiön maksaman sähkön hinta nousisi kerralla lähes 70 prosenttia.
Joulun aika ei näy sähkön kulutushuippuina, niin kuin ennen vanhaan, koska tavat ovat muuttuneet. Kaikille samanlaista joulunviettotapaa ei enää ole. Monelle todellinen joulu alkaa edelleen siitä, kun saa valvoa aaton vastaisen yön kinkun paistumista uunissa.
Kannattaako nyt tehdä kiinteähintainen määräaikainen sähkösopimus vai ostaa markkinahintaan sidottua pörssisähköä, jonka hinta vaihtuu tunti tunnilta? Kolmas vaihtoehto on toistaiseksi voimassa oleva sopimus, jolloin sähkön hinta seurailee markkinahintoja hitaammin. Määräaikainen sopimus ei ehkä ole halvin, mutta auttaa ennakoimaan kuukausittaisia menoja, jos se on omalle taloudenhallinnalle tärkeää, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell huomauttaa Talouselämä-lehdelle.
Sähkö on nyt niin kallista, että viimeksi yhtä korkeita hintoja nähtiin yli 10 vuotta sitten. Tiistaiaamuna hinta nousi jo 1,24 euroon kilowattitunnilta. Asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta muistuttaa Talouselämä- lehdessä, että sähkön säästämiseksi on paljon tehtävissä, jos malttaa perehtyä sähkösopimuksiin ja viilata arjen rutiineja.