Peruslataus, suurteholataus, lataustapa 1, latausvastake, tyypin 2 latauspistorasia… Liikenteen sähköistyminen tuo mukanaan uusien tuotteiden ja tarvikkeiden ohella liudan uusia termejä. Kuten uudelle aihepiirille on tyypillistä, termistö on ollut monitulkintaista ja sitä on käytetty kirjavasti: esimerkiksi se, tarkoitetaanko sähköautolla vain täyssähköautoja vai kaikkia autoja joita voi ladata sähköverkosta, on joskus pitänyt päätellä asiayhteyden perusteella tai kysyä erikseen.
Sähköalan standardointijärjestö SESKOn verkkosivuilla julkaistun sähköautosanaston keskeisin tavoite on yhtenäistää sähköisen liikenteen termistöä alan toimijoiden kesken. Sanasto on maksutta kaikkien hyödynnettävissä SESKOn verkkosivuilla ja sitä laajennetaan ja päivitetään säännöllisesti. Sanasto on valmisteltu SESKOn komiteassa SK 69 Sähköautot ja latausjärjestelmät.
-Täsmällisestä sanastosta hyötyvät kaikki alalla toimivat, aina oppimateriaalien laatijoista ja median edustajista autokauppiaisiin ja tavallisiin kuluttajiin, toteaa sanaston valmistelua koordinoinut SESKOn viestintä- ja ryhmäpäällikkö Vesa Linja-aho.
Sanastossa on käytetty vakiintuneita suomen kieleen sopivia termejä, yksiselitteisyys ja kansainvälinen yhteensopivuus huomioiden. Esimerkiksi englanninkielistä standarditermiä battery electric vehicle (BEV) ei ole lähdetty sanastossa pakottamaan ”akkusähköautoksi”, vaan käytetään suomen kieleen vakiintunutta termiä täyssähköauto.
Sähköisen liikenteen alalla on tapahtunut kuluvana keväänä paljon: latauspistelaki astui voimaan, samoin Liikenne- ja viestintäviraston määräys ajoneuvojen latausjärjestelmiä koskevista merkinnöistä. Myös kiinnostus ladattavia autoja kohtaan kasvaa: Suomessa ensirekisteröidyistä henkilöautoista jo joka neljäs on ladattava. Käytettyinä maahantuoduissa henkilöautoissa osuus on hieman suurempi.
Latausasemien rakentaminen tai aurinkosähkön asentaminen on yhä useamman taloyhtiön suunnitelmissa. Vanhojen sähköjärjestelmien teho ja turvallisuus eivät välttämättä uudistuksiin taivu. Silloin on syytä miettiä sähköremonttia, sanoo STULin tekninen johtaja Esa Tiainen.
Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti sekä poikkeuksellisen kustannustehokas että kattava. Koska suojien jäähdytys perustuu ilmanvaihtoon ilman sähköllä toimivaa ilmastointia, lämpötilan hallinta voi kuitenkin olla entistä kuumempien kesien takia haasteellista.
Toisinaan tyytymättömyys isännöinnin asiakaspalveluun johtuu osakkaiden ja asukkaiden omasta tietämättömyydestä ja harhaluuloista. Moni esimerkiksi edelleen luulee, että isännöinti ja kiinteistönhuolto ovat yksi ja sama asia.
Espoolainen As Oy Reimarintorni otti käyttöön älykkään lämmityksen optimointiratkaisun, jonka myötä kulutuspiikit on saatu hallintaan ja lämmityskustannukset ovat laskeneet merkittävästi. Fortum Skarppi -palvelu reagoi automaattisesti sääolosuhteiden muutoksiin.
Fortum
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään