Kiinteistön energialuokalla voi olla vaikutusta asuntolainapäätökseen, käy ilmi Aalto-yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Hyvä energialuokka voi oikeuttaa edullisempiin lainaehtoihin, kun taas heikko energialuokka voi tehdä kohteesta pankin silmissä rahoituskelvottoman.
Tutkimuksessa selvitettiin eurooppalaisten pankkien rahoituskäytäntöjä ja haastateltiin vihreän rahoituksen asiantuntijoita. Suomessa asuntolainoja myöntävistä pankeista mukana olivat Danske Bank, Nordea ja OP Pohjola.
Selvisi, että rakennusten energialuokalla on vaikutusta asuntolainojen riskitasoon ja sitä kautta lainojen hintaan. Tämä johtuu EU-lainsäädännöstä, joka on nostanut rakennusten energiatodistukset keskeiseen rooliin niin sanotussa vihreässä kiinteistö- ja asuntolainoituksessa.
Pankit tarkastelevat rakennuksen tai asunnon riskejä yhä enemmän energialuokan kautta: jos kiinteistöllä on matala energialuokka, on todennäköistä, että siihen täytyy tehdä tulevina vuosina merkittäviä remontteja ja että se menettää arvoaan.
– Heikon energialuokan kohde ei välttämättä saa lainaa ollenkaan. Korkean energialuokan kohteet taas voivat saada normaaliin verrattuna hieman edullisempaa lainaa, tiivistää väitöskirjatutkija Maria Holopainen.
Suomessa pankit eivät pääsääntöisesti tarjoa alennusta asuntolainoihin, sillä asuntolainojen korot ovat muuhun Eurooppaan verrattuna matalat. Sen sijaan kiinteistölainoissa alennusta vihreisiin lainoihin on jo tarjolla. Sen saaminen on kuitenkin tapauskohtaista.
Holopaisen mukaan nykyinen rahoitusjärjestelmä kannustaa pankkeja rahoittamaan uudiskohteita energiaremonttien sijaan, mikä on ristiriidassa rakennuskannan korjaustarpeiden kanssa.
– EU:n luokittelujärjestelmässä vihreyden kriteerit on helpompi täyttää uudiskohteissa, jotka yltävät A-energialuokkaan. Remontoinnin rahoittaminen puolestaan on pankeille riskialttiimpaa, hän tiivistää.
Riskinä on, että kalliit, energiatehokkaat ja korkealaatuiset uudiskohteet päätyvät varakkaille sijoittajille, kun taas heikompilaatuiset kohteet lankeavat niille, joilla ei ole varaa kalliisiin uudiskohteisiin.
– Tällöin edullisemmasta rahoituksesta pääsevät nauttimaan jo valmiiksi paremmassa asemassa olevat.
Pankkien asiantuntijat uskovat myös ilmastoriskien vaikuttavan vastaisuudessa kiinteistön lainoitettavuuteen. Fyysisiin ilmastoriskeihin luetaan muun muassa tulvat, maastopalot ja muut ilmastonmuutoksesta johtuvat sään ääri-ilmiöt.
– Eteläisessä Euroopassa ilmastoriskeillä on jo paljon painoarvoa, ja aihe tiedostetaan Suomessakin ilmastomuutoksen tuomien äärisääilmiöiden lisääntyessä, kertoo Holopainen.
Uudet energiatehokkuusvaatimukset ulottuvat ensimmäistä kertaa koskemaan myös olemassa olevia rakennuksia. Uudet määräykset tulevat voimaan vuonna 2028 uusille julkisille rakennuksille ja vuonna 2030 kaikille muille uudiskohteille.
Sustera
Vain pieni osa taloyhtiöistä on asettanut tavoitteita energiatehokkuuden lisäämiseksi, vaikka se pienentäisi asumiskustannuksia ja asumisen päästöjä, selviää Kiinteistöliiton kyselystä. Lain edellyttämät asiat ovat taloyhtiöissä kunnossa, mutta monissa muissa asioissa on puutteita.
Taloudellisella kannattavuudella on iso merkitys taloyhtiöiden kiinnostukselle parantaa energiatehokkuutta, selviää Kiinteistöliiton kyselystä. Suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että energiatehokkuuden parantamisen pitäisi olla taloudellisesti nykyistä kannattavampaa.
Energiatodistuslakia uudistetaan vastaamaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksia. Lakiin tulisi säädökset myös vapaaehtoisesta perusparannuspassista, joka tukisi energiatehokkuustoimia.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään