Taloudellisella kannattavuudella on iso merkitys taloyhtiöiden kiinnostukselle parantaa energiatehokkuutta, selviää Kiinteistöliiton kyselystä.
Lähes 70 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että energiatehokkuuden parantamisen pitäisi olla taloudellisesti nykyistä kannattavampaa, jotta he ryhtyisivät toimiin.
Nykyinen taloustilanne ei ole helpottanut energia- ja ilmastoasioiden edistämistä kyselyyn vastanneissa taloyhtiöissä. Lähes puolet vastaajista kertoo, että hoitomenojen kasvu on hidastanut ryhtymistä energiatehokkuushankkeisiin.
– Toisaalta toimet, joilla vaikutetaan energiatehokkuuteen esimerkiksi energian- ja vedenkulutuksen muodossa, voivat olla niitä samoja, jotka pitävät asumiskustannuksia kurissa, huomauttaa Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy.
Useampi kuin joka neljäs kyselyn vastaajista kertoo, että ongelmat rahoituksen saamisessa ovat vaikeuttaneet energiatehokkuuden parantamista taloyhtiössä.
Huono taloustilanne näkyy vastauksissa myös niin, että edullista urakkahintaa pidetään aikaisempaa tärkeämpänä suhteessa muihin päätöksentekoon vaikuttaviin asioihin.
Muita tärkeitä seikkoja energiatehokkuutta parantavissa toimenpiteissä ovat vastaajien mukaan toimenpiteen luotettavuus, pitkäikäisyys ja vaikutukset asumiskustannuksiin. Näkemykset ovat pysyneet samana yli 10 vuoden ajan.
Vastaajista kaksi kolmasosaa haluaisi energiatehokkuustoimenpiteen maksavan itsensä takaisin enintään kymmenessä vuodessa. Noin 80 prosenttia vastaajista katsoo, että toimenpiteellä olisi hyvä olla alhaiset elinkaarikustannukset.
Lähes kolme neljäsosaa vastaajista on sitä mieltä, että valtion pitäisi tukea taloyhtiöiden energiatehokkuustoimia. Näkemys korostuu 1960–90-luvun taloyhtiöissä, joissa on korjaustarpeita. Mitä uudempi taloyhtiö on, sitä vähemmän koetaan tarvetta valtion tuelle.
Pääasiallisena tukimuotona vastaajat haluaisivat energia-avustusta taloyhtiöille.
– Kehysriihessä linjattu asuinrakennusten määräaikainen 110 miljoonan euron korjausavustus vastaa tähän toiveeseen. Nyt on tärkeää, että avustuksen ehdot ja hakuprosessi saadaan valmiiksi mahdollisimman nopeasti, jotta taloyhtiöt eivät jää odottelemaan avustusten selkeytymistä ja lykkäämään korjausten aloittamista, sanoo Pylsy.
Kiinteistöliiton energia- ja ilmastokysely toteutettiin marras-joulukuussa 2025. Kyselyyn vastasi yhteensä yli 2 800 taloyhtiöiden hallitusten jäsentä.
As Oy Iisalmen Vapaaherttualla menee hyvin. Talous on kunnossa, korjaustarpeita tarkastellaan kymmenen vuoden aikajänteellä, ja yhtiö sai vastikään Vuoden taloyhtiöteko -palkinnon. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Lämpsän mukaan syynä on hallituksen ja isännöitsijän hyvä yhteistyö.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Vitsit ovat vähissä, kun taloyhtiöllä ei ole muuta kuin velkaa. Uusi hallitus sai vedettyä kemijärveläisen yhtiön suosta reilussa vuodessa. Puheenjohtaja Satu Karjalainen valittiin valtakunnallisesti vuoden hallituksen puheenjohtajaksi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Taloyhtiöiden lainansaantiongelmat ovat jatkuneet ja jonkin verran yleistyneet, selviää Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskyselystä. Pienten yhtiöiden tilanne on hankalin. Myös alueelliset erot rahoituksen saatavuudessa ovat merkittäviä.
Taloyhtiöiden hoitokulut kasvavat ensi vuonna maltillisesti, ja paikkakunta- ja taloyhtiökohtaiset erot voivat olla suuria. Näin arvioi Kiinteistöliitto, joka on julkaissut ohjeen taloyhtiöiden talousarviosuunnittelun tueksi.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään