Vuodesta 2016 alkaen ovat asuntojen hinnat nousseet Ruotsissa vain vähän tai hintojen nousu on ollut olematonta, kertoo Dagens Industri verkkosivuillaan. Se johtuu ennen kaikkea Ruotsissa voimaan tulleesta asuntolainojen lyhennyspakosta ja eräistä kauppoja estävistä tekijöistä, sanoo kiinteistönvälittäjä Marcus Svanberg.
Länsförsäkringar Fastighetsförmedlingin toimitusjohtaja Svanberg toteaa, että lyhennysvelvoitteen lisäksi asuntokauppoja jarruttavat myös ”flyttskatter” eli ”muuttoverot”. Tämän nimen alle niputtavat ruotsalaiset muutamia asuntokauppaa koskevia veroja, muun muassa asunnon myyntivoitosta seuraavaa pääomatuloveroa sekä ”leimaveroiksi” kutsuttuja kolmea erillistä veroa.
Toisaalta Svanberg näkee lyhennyspakon myös tervehdyttäneen asuntomarkkinoita ja johtaneen terveempäänkin hintojen kehitykseen. Sillä on nyt kuitenkin asuntomarkkinaa lukitseva vaikutus. Marcus Svanberg kaipaakin tilanteen korjaamista muun muassa vapauttamalla ensiasunnon ostajat lainakatosta. Se säädettiin jo tilanteessa, jossa ei vielä ollut asuntolainojen lyhennyspakkoa.
Lue koko artikkeli Dagens Industrin verkkosivuilta.
Rakentamisella on edellytyksiä kääntyä tänä vuonna pieneen kasvuun, mutta asuinrakentamisen kehitys jää heikoksi, selviää kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin suhdannekatsauksesta. Monissa kaupungeissa on ylitarjontaa asunnoista.
Ulkoikkunat voivat olla huurteessa, vaikka kerrostalo on vielä uusi tai siinä on tehty ikkunaremontti. Pulma on asukkaan kannalta harmillinen, mutta taloteknisesti vaaraton. Jos kosteutta sen sijaan alkaa ilmestyä lasien väleihin, kannattaa syitä selvittää jo tarkemmin.
Rahamarkkinoiden epävarmuus, korkojen nousu ja alueellinen hintakehitys ovat muuttaneet taloyhtiöiden rahoitusympäristön. Vielä muutama vuosi sitten taloyhtiöiden lainansaanti oli melko suoraviivaista: pankit suhtautuivat yhtiöihin tasavertaisina, ja rahoitusta järjestyi, ellei yhtiössä ollut jotain poikkeavaa.
Sähkön siirtohinnat vaihtelevat suuresti eri yhtiöiden välillä. Selvityksen mukaan kalleimman ja halvimman yleissiirron perusmaksun välillä eroa on noin 36 euroa kuukaudessa. Vertailussa ovat mukana Suomen kaikki jakeluverkkoyhtiöt.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään