Korjaushankkeet, kuten kaikki taloyhtiön toiminta, rahoitetaan viime kädessä osakkailta kerätyillä varoilla. Korjaushankkeen rahoituksen suunnittelu vaatii paneutumista asiaan. Eri rahoitustapojen taitavalla yhdistelyllä voidaan säästää sekä yhtiön että osakkaiden rahaa. Seuraavassa kerrataan lyhyesti korjaushankkeen yleisimmät rahoituskeinot.
Taloyhtiö voi kerätä osakkailta varoja tuleviin korjaushankkeisiin jo etukäteen. Pienet hankkeet pystytään monesti rahoittamaan kokonaan ennakkosäästämisellä. Myös suuremmissa hankkeissa (esim. putkiremontti) ennalta kerätyt varat voivat muodostaa osan kokonaisrahoituksesta.
Osakkailta voidaan kerätä varoja myös niin sanottuina hankeosuussuorituksina. Tällöin osakas maksaa kerralla huoneistoonsa kohdistuvan osuuden korjaushankkeen kustannuksista ennen hankkeen aloittamista tai sen alkuvaiheessa. Hankeosuussuoritusten suuruudet saadaan selville laatimalla huoneistokohtaiset hankeosuuslaskelmat. Korjaushankkeen päätyttyä tulee varmistaa, että hankeosuuden maksaneet osakkaat ovat maksaneet oikeansuuruisen osuuden korjaushankkeen kustannuksista.
Lainan ottaminen pankista on yleinen keino rahoittaa taloyhtiön korjaushankkeita. Yhtiölainan nostamisesta päättää yhtiökokous, ja lainaa nostetaan tarvittava määrä – jos korjaushankkeen budjetista esimerkiksi 30 prosenttia pystytään kattamaan ennakkosäästämisellä ja/tai hankeosuussuorituksilla, loput 70 prosenttia katetaan yhtiölainalla. Yhtiölainan lainanlyhennyksiä ja korkomenoja varten osakkailta peritään kuukausittain pääomavastiketta. Pääomavastiketta maksavat ne osakkaat, jotka eivät ole maksaneet osuuttaan korjaushankkeesta hanke- tai lainaosuussuorituksina.
Jos taloyhtiöllä on omaisuutta (esim. talonmiehen asunto), korjaushanketta voidaan rahoittaa myös myymällä sitä. Lisäksi esimerkiksi rakennusoikeuden (esim. ullakkorakentaminen) myynti on mahdollista, jos kaavamääräykset sen sallivat. Sekä taloyhtiön omaisuuden että rakentamisoikeuden myynnistä päättää yhtiökokous. Myyntituloilla voidaan toisinaan kattaa hyvinkin merkittävä osa korjaushankkeen kustannuksista.
Korjaushanke voidaan osittain rahoittaa myös edellisinä tilikausina mahdollisesti kertyneillä hoitovastikeylijäämillä, korottamalla hoitovastiketta tilapäisesti tai perimällä ylimääräisiä hoitovastikkeita. Esimerkiksi korjaushankkeen alkuvaiheen suunnittelua voidaan rahoittaa hoitovastikkeella.
Taloyhtiön tulee selvittää myös mahdollisuudet hakea avustuksia korjaushankkeeseensa. Avustukset ovat ilmaista rahaa taloyhtiölle ja ne auttavat keventämään osakkaiden maksurasitusta. Kunnat ja valtio myöntävät avustuksia esimerkiksi rakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin.
Lisätietoa korjaushankkeen rahoittamisesta löydät Korjaushankkeen rahoitus taloyhtiössä -kirjasta.
Ryhmäkorjaushankkeessa useampi taloyhtiö muodostaa yhteistyöryhmän, joka lähtee toteuttamaan mahdollisimman paljon yhteisiä elementtejä sisältävää, yhteistä korjaushanketta. Suurimmat hyödyt saadaan, jos mukana olevat yhtiöt ovat mahdollisimman samankaltaisia.
Vaikka taloyhtiön rakennus olisi suojeltu, sitä saa kunnostaa ja korjata. Remontissa tehtävien muutosten tulee kuitenkin olla hallittuja ja hankkeen luvanvaraisuus on hyvä tarkistaa. Korjaushanke kannattaa suunnitella huolellisesti.
Taloyhtiöille tarkoitettu digipalvelu tuo kaikki yhtiön asiakirjat, ilmoitukset ja toiminnot yhteen paikkaan. Tietojen keskittäminen helpottaa huomattavasti taloyhtiön sisäistä asiointia ja viestintää.
PHM Group
Kyselyn mukaan 19 prosentilla isännöitsijöistä on hallinnoinnissaan kohteita, joissa putkiremontteja on jäänyt toteutumatta rahoitusvaikeuksien takia. Osuus on mittaushistorian suurin. Taantuvilla ja väestöään menettävillä alueilla osuus on peräti 36 prosenttia.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään