Helsingin seudun ympäristöpalveluiden tuottaman Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsauksen mukaan kerrostalojen asemakaavavaranto kasvoi viime vuonna 17 %. Varanto lisääntyi sekä Espoossa että Helsingissä. Varannolla tarkoitetaan asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta jäljellä olevaa osaa.
Pääkaupunkiseudun kerrostalovaranto kasvoi viime vuonna selvästi. Viime vuodenvaihteessa asemakaavoissa oli kerrostalojen rakentamiseen myönnetystä rakennusoikeudesta käyttämättä noin 3,25 miljoonaa kerrosneliömetriä, kun se vuotta aikaisemmin jäi alle 2,8 miljoonan kerrosneliömetrin. Kasvua oli pääasiassa Espoossa, jossa kerrostalovaranto lisääntyi yli 300 000 kerrosneliömetriä. Kerrostalovaranto kasvoi myös Helsingissä. Sen sijaan Vantaalla varannon määrä pysyi lähes samana.
– Kasvun taustalla on onnistunut kaavoitustyö, jonka ansiosta asumisen varanto kasvoi, vaikka asuntorakentamisen tahti on ollut kova. Näin rakennuttajat pystyvät lähivuosina vastaamaan entistä paremmin pääkaupunkiseudun kasvavan väestön asuntotarpeisiin, sanoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.
Asumisen asemakaavavaranto on ollut pääsääntöisesti hitaassa kasvussa 2010-luvulla.
– Vaikka asumisen varannon määrä on ollut pääkaupunkiseudulla kasvussa, on kuitenkin muistettava, että myös Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -sopimusmenettelyssä asetettuja asuntotuotantotavoitteita on nostettu vuosille 2016–2019. Asuntotuotantotavoitteisiin suhteutettuna varannon määrää voidaan pitää edelleen niukkana erityisesti Helsingin ja Vantaan osalta, vaikka Helsingissä absoluuttisesti varantoa onkin eniten, HSY:n erityisasiantuntija Heikki Levola muistuttaa.
Käyttämättä jäänyttä rakennusoikeutta on runsaasti jäljellä vajaasti rakennetuilla tonteilla. Tyhjillä ja lähes tyhjillä tonteilla sijaitsevan varannon osuus asumisen varannosta on hieman alle 4,4 miljoonaa kerrosneliömetriä. Tästä suurin osa on myönnetty kerrostalorakentamiseen. Tyhjien ja lähes tyhjien tonttien asumisen asemakaavavaranto kasvoi noin 9 %.
Kerrostalovaranto keskittyy Helsingissä pääosin Jätkäsaareen, Kalasatamaan ja Kruunuvuorenrantaan ja Vantaalla Kivistöön. Espoossa merkittäviä kerrostalovarantoja on muun muassa Länsimetron varrella ja Vermonniityn alueella.
Pientalovaranto jakautuu selvästi kerrostalorakentamista tasaisemmin ympäri pääkaupunkiseutua. Isoimmat pientalovarannon keskittymät ovat Espoossa Kurttilan ja Perusmäen kaupunginosissa.
Käyttämättömän rakennusoikeuden saaminen rakentamisen piiriin riippuu monesta tekijästä, kuten tontin rakentamisasteesta (tyhjä / vajaasti rakennettu tontti), sijainnista, kunnallistekniikan valmiusasteesta ja maanomistajien intresseistä. Yli puolet pääkaupunkiseudun pientalovarannosta on yksityishenkilöiden ja perikuntien hallinnassa. Pääkaupunkiseudun kaupunkien omistamalla maalla on kaikkiaan puolet asumisen varannosta ja noin 60 % kerrostalovarannosta.
Vuosittain julkaistava tonttivarantokatsaus perustuu HSY:n tuottamaan SeutuRAMAVA-paikkatietoaineistoon, jonka HSY tuottaa kahdesti vuodessa. Uusin SeutuRAMAVA-aineisto kuvaa voimassa olevien asemakaavayksiköiden tilannetta Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla vuodenvaihteessa 2016–2017. SeutuRAMAVA-aineisto on saatavilla HSY:n avoimen datan palvelusta kaupunginosatasolle yleistettynä avoimena datana.
Uusien energiatodistusten määrä laski viime vuonna hieman edellisvuoteen verrattuna, mutta rakennusten energiatehokkuus paranee edelleen. Samalla kaukolämmön osuus lämmitysmuodoista on kasvanut, ilmenee Aran energiatodistusraportista.
Pääasiallisia syitä asunnottomuuden kasvuun ovat pienten ja kohtuuhintaisten asuntojen puute, muutokset sosiaaliturvaan sekä yleisesti korkeat asumis- ja elinkustannukset. Maksuhäiriöiden ja vuokravelkojen lisääntyminen vaikeuttaa asunnon saantia entisestään.
Asumiseen liittyvät velkaongelmat ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi. Yhä useampi asumismaksujen viivästymisten vuoksi perintään joutunut saa häätöhaasteen. Erityisesti nuorten aikuisten velkaantuminen asumismaksujen vuoksi on moninkertaistunut.
Vuokralla asuvien asuntokuntien määrä ylitti miljoonan rajan vuonna 2023, kertoo Tilastokeskus. Samalla asuntokuntien määrä lisääntyi, kun yksin asuminen lisääntyi. Omistusasuminen on silti edelleen yleisin asumismuoto Suomessa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään