Suuret asumiskustannukset rasittivat vuokralla asuvista kotitalouksista 14,6 prosenttia vuonna 2015. Osuus oli 2,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin edeltävänä vuonna. Omistusasunnoissa asuvista kotitalouksista asumiskustannusrasitteisten osuus pysyi lähes samana, noin 2 prosentissa. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta.
Asumiskustannusrasitteiset kotitaloudet asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 2010–2015, %
Asumiskustannusrasitteinen kotitalous = kotitalouden asumiskustannusten osuus käytettävistä olevista rahatuloista, pois lukien asumistuet, on yli 40 prosenttia.
Asumiskustannusrasitteisten kotitalouksien lukumäärän kasvu taittui. Näitä kotitalouksia oli yhteensä 171 400, eli 6,5 prosenttia kaikista kotitalouksista vuonna 2015. Osuus oli 0,7 prosenttiyksikköä pienempi kuin edeltävänä vuonna, ja vain vähän suurempi (0,3 %-yksikköä) kuin vuonna 2010, jonka jälkeen asumiskustannusrasitteisten kotitalouksien määrä alkoi kasvaa.
Vuokralla asuvista asumiskustannusrasitteisten kotitalouksien osuus oli vuonna 2015 noin 14,6 prosenttia, joka oli yhä 2,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2010 ja noin 1,0 prosenttiyksikön suurempi kuin vuonna 2012.
Asumiskustannukset rasittivat yleisimmin pienituloisia 1) ja vuokralla asuvia kotitalouksia. Pienituloisiksi lukeutuvista kotitalouksista 22,3 prosentilla ja muista kotitalouksista 3,4 prosentilla asumiskustannukset olivat suuret. Niiden osuus käytettävistä olevista rahatuloista pois lukien asumistuet oli yli 40 prosenttia. Pienituloisista ja kahteen alimpaan tulokymmenysryhmään kuuluvista useimmilla oli vuokra-asunto asunnon hallintasuhteena. Pienituloisista, vuokralla asuvista kotitalouksista 29,6 prosenttia ja omistusasunnoista asuvista kotitalouksista 9,5 prosenttia oli asumiskustannusrasitteisia vuonna 2015.
Kehitys oli samansuuntainen kotitalouksien keskimääräisten (mediaaniluku) asumiskustannusten tulo-osuuksien perusteella. Vuokralla asuvien kotitalouksien asumiskustannusten osuus käytettävissä olevista rahatuloista pois lukien asumistuet kasvoi noin 24 prosentista vuonna 2006 lähes 27 prosenttiin vuonna 2014. Vuonna 2015 vuokralla asuvien kotitalouksien asumiskustannusten tulo-osuuden mediaani oli pienempi, 26,2 prosenttia. Omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla asumiskustannusten tulo-osuus on pysynyt lähes samana. Se on ollut noin 11 prosenttia vuodesta 2013 lähtien. Pienituloisista kotitalouksista vuokralla asuvien asumiskustannusten tulo-osuuden mediaani oli 29,1 prosenttia ja omistusasunnoissa asuvien 18,9 prosenttia vuonna 2015. Ne olivat noin prosenttiyksikön pienempiä kuin edeltävänä vuonna.
Omistusasunnoissa ja vuokra-asunnoissa asuvien kotitalouksien välinen ero asumiskustannusten maksamisen jälkeisissä tuloissa pieneni hieman edeltävään vuoteen verrattuna. Kotitalouksien ekvivalentti käytettävissä olevan rahatulon 2) mediaani kasvoi reaalisesti noin 1,1 prosentin omistusasunnoissa ja 2,1 prosenttia vuokra-asunnoissa asuvilla. Asumiskustannusten maksamista edeltävät tulotasot kohenivat yhtäläisesti hieman (0,7 %) molemmilla ryhmillä.
Vuosikymmenen ensimmäisellä puoliskolla tulokehitys on ollut yleisesti heikkoa. Vuosina 2011–2015 nimenomaan vuokralla asuvien kotitalouksien reaalinen tulotaso aleni (–4,3 %), kun omistusasunnoissa asuvilla se hieman nousi (1,3 %) asumiskustannusten maksamisen jälkeen. Vuokra-asunnoissa asuvat kotitaloudet ovat useammin ammatissa toimimattomia kuin omistusasunnoissa asuvat kotitaloudet. Asumiskustannusten jälkeinen tulotaso koheni ammatissa toimivilla omistusasunnoissa asuvilla (1,2 %) ja vuokra-asunnoissa asuvilla (1,6 %) kotitalouksilla kummallakin vuodesta 2011 vuoteen 2015.
Kotitalouksien asumiskustannusten jälkeinen ekvivalentti käytettävissä olevan rahatulon mediaani oli 18 400 euroa vuonna 2015. Omistusasunnoissa asuvien kotitalouksien ekvivalentti mediaanitulo oli 22 100 euroa ja vuokra-asunnoissa asuvien kotitalouksien 11 100 euroa. Ammatissa toimivista kotitalouksista omistusasunnoissa asuvien asumiskustannusten jälkeinen ekvivalentti mediaanitulo oli 26 100 euroa ja vuokra-asunnoissa asuvien 17 000 euroa vuonna 2015.
1) Pienituloisiksi lasketaan henkilöt, joiden kotitalouksien käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohti on alle 60 prosenttia mediaanitulosta.
2) Ekvivalentti tulo on kotitalouden käytettävissä oleva tulo jaettuna kotitalouden kulutusyksiköillä. Kulutusyksiköt perustuvat OECD:n modifioituun skaalaan. Kotitalouden yksi aikuinen on yksi kulutusyksikkö. Muut kotitalouden 14 vuotta täyttäneet henkilöt ovat kukin 0,5 kulutusyksikköä ja 0–13-vuotiaat lapset kukin 0,3 kulutusyksikköä.
Lähde: Tulonjakotilasto 2015, Tilastokeskus
Asumiskustannukset ovat tärkein asumisen kysymys kunnissa, selviää Kiinteistöliiton tekemästä kuntavaalikyselystä. Vastaajista 70 prosenttia katsoi, että asumisen kustannukset ovat karanneet käsistä. Asumiskustannukset ovat nousseet 2020-luvulla 25 prosenttia.
Alue- ja kuntavaalit järjestetään ensi viikon sunnuntaina. Kunnilla on lukuisia asumiseen liittyviä tehtäviä. Kuntien ja hyvinvointialueiden päätökset vaikuttavatkin monin tavoin taloyhtiöiden arkeen.
Käyttöveden osuus taloyhtiön hoitokuluista on suuri. Vedenkulutukseen voidaan vaikuttaa muun muassa seuraamalla ja muuttamalla omia vedenkäyttötottumuksia sekä alentamalla käyttövesiverkoston painetta. Asumiskustannuksia voidaan pienentää helposti vähentämällä vedenkulutusta.
Kiinteistönpidon tulee olla pitkäjänteistä ja suunnitelmallista, eikä tarvittavia korjauksia voi siirtää loputtomiin. Huolimaton tai lyhytnäköinen kiinteistönpito voi johtaa tilanteeseen, jossa pankit eivät rahoita edes välttämättömiä korjauksia.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään