Jätteiden lajittelu on tärkeää – tätä mieltä on 82 prosenttia pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukkaista. Yhä useampi myös tietää, että lajitellut jätteet kierrätetään uusien tuotteiden raaka-aineiksi.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY selvitti syksyllä 2016 pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukkaiden näkemyksiä jätteiden lajittelusta. Kyselyyn vastasi 1012 pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukasta, ja sen toteutti Innolink Research.
Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta näkee oman toimintansa merkityksen ja lajittelee jätteet, vaikka muut lajittelisivat väärin tai eivät lajittelisi ollenkaan.
– Jätteiden lajittelu on selvästikin arjen ekoteko, josta tulee hyvä mieli. Tämä on ilouutinen ympäristölle, sillä lajittelun avulla saadaan entistä enemmän arvokkaita raaka-aineita uusiokäyttöön, sanoo HSY:n ympäristöasiantuntija Minna Partti.
Lähes kolme neljästä HSY:n kyselyyn vastanneesta lajittelee roskansa melko tai erittäin aktiivisesti. Yhtä moni kokee lajittelun helpoksi.
Astiat kierrätettäville jätteille löytyvät usein oman kotipihan jätetilasta. HSY kerää lasia ja metallia kaikissa vähintään 20 huoneiston kiinteistöissä. Kartonkia ja biojätettä kerätään vähintään 10 huoneiston kiinteistöissä. Lisäksi keväällä 2016 alkanut muovipakkausten keräyskokeilu toi muovipakkausjäteastiat 3500 kiinteistön jätetilaan.
Pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella on myös runsaat 130 kierrätyspistettä, viisi Sortti-asemaa ja yli 50 vaarallisen jätteen keräyskonttia.
Kaksi kolmesta HSY:n kyselyyn vastanneesta tiesi, että HSY:n keräämästä biojätteestä tehdään biokaasua ja multaa. Myös lajitellut lasipullot ja -purkit, metalli, paperi ja kartonki kierrätetään uusien tuotteiden raaka-aineiksi.
Jäljelle jäävästä sekajätteestä tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa.
Ennusteiden mukaan vieraskielisen väestön osuus kaksinkertaistuu Suomessa 15 vuodessa. Tämä muokkaa tulevia asuintarpeita etenkin suurissa kaupungeissa. Vieraskielisistä asuntokunnista lähes kolme neljästä asuu vuokralla, kun kotimaisissa kieliryhmissä omistusasuminen on yhä yleisin asumisen muoto.
Kiinteistöliitto Uusimaa valitsi Vuoden 2024 hallituksen puheenjohtajaksi Toni Sjöblomin. Sjöblom toimii puheenjohtajana 22 asunnon rivi- ja paritaloyhtiössä, jossa valtaosa asukkaista on lapsiperheitä.
Lähes yhdeksän kymmenestä yli 35-vuotiaasta on jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että huoltovarmuus on olennainen osa kansallista turvallisuutta. Kyselyyn vastanneista 40 prosenttia kokee olevansa melko tai erittäin hyvin varautunut pidempiin sähkökatkoihin tai muihin häiriötilanteisiin.
Monissa taloyhtiöissä siirrytään maalämpöön ja muihin ympäristöystävällisiin lämmitysmuotoihin. As Oy Espoon Noropuistokin selvitti perusteellisesti lämmitystavan vaihtamista, mutta päätti lopulta pysyä kaukolämmössä. Lämmitystavan vaihto ei olisi tällä kustannustasolla ollut järkevää.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään