Teräväpiirtokanavat saa näkymään mökilläkin

Tavallisella antennilla Yleisradion teräväpiirtokanavat saa näkymään Etelä-Suomessa ja suurten kaupunkien ympäristössä, mutta nykyaikaisella satelliittiantennilla YLE 1 HD ja YLE 2 HD näkyvät häiriöttömästi syrjäisimmässäkin erämaassa.

Suurten televisioiden myynti on kasvanut huimasti tämän vuoden aikana, mutta Viestintäviraston toukokuussa julkaiseman selvityksen mukaan niistä talouksista, joissa vastaanotetaan tv-lähetyksiä pelkästään antenniverkon kautta, vain 37 prosentilla on teräväpiirto-ohjelmien katselun mahdollistava DVB-T2-vastaanotin. *

Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry:n puheenjohtajan, järvenpääläisen antenniurakoitsija Martti Kempin mielestä tämä on vähän säälikin, sillä suuri ja laadukas televisio pääsee täysiin oikeuksiinsa vasta teräväpiirto- eli HD-kanavia katsoessa.

– Osaltaan tämä johtuu siitä, että Yleisradion teräväpiirtokanavat näkyvät tällä hetkellä vain DNA:n lähetysverkossa, mikä ei kata vielä läheskään koko Suomea. Samalla monet ovat kuitenkin unohtaneet, että satelliittiantennit ovat erinomaisen hyvä ja helppo vaihtoehto teräväpiirtokuvan täysin häiriöttömään vastaanottoon, tuhansia satelliittiantenneja asentanut Kemppi kertoo.

Canal Digital vastaa Yleisradion kanavien TV1 HD ja TV2 HD satelliittijakelusta. Palvelusta veloitetaan 14,90 euroa kuukaudessa.

– Valitettavasti Canal Digital ei välitä Yle Fem -kanavaa teräpiirtomuodossa satelliittiin. Yleisradio on luvannut lähettää Rion olympialaisista 615 tuntia ohjelmaa, josta TV2 esittää 380 tuntia ja Yle Fem 235 tuntia, Kemppi kertoo.

Antenniverkon HD-kanavien näkyvyysalueet on helppo tarkastaa verkosta löytyvistä näkyvyysaluekartoista. DNA:n teräväpiirtolähetysten vastaanotto edellyttää VHF-antennia.

– VHF antennin tunnistaa siitä, että sen poikittaiset elementit ovat noin 50 – 60 cm pitkiä ja niitä on runkoputkessa luokkaa kymmenen kappaletta. Lähetysalueen raja-alueilla kuvan häiriötön vastaanotto saattaa vaatia mastovahvistimen käyttöä, Kemppi kertoo.

Lisätietoja teräväpiirtokanavien häiriöttömästä vastaanotosta saat verkosta sekä Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry:n jäsenyrityksiltä.

*) Juttua muokattu 5.7. klo 13:35. Poistettu virheellinen lause: ”Viestintäviraston toukokuussa julkaiseman selvityksen mukaan niistä antennitalouksista, joista teräväpiirtotelevisio jo löytyy, vain 37 prosenttia on suunnannut antenninsa kohti HD-lähetinmastoja.” Viestintäviraston selvitys ei kuitenkaan liittynyt antenneihin. Pahoittelemme Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry:n tiedotteessa ollutta virhettä.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

Osakkaan ilmalämpöpumppu.

9.6.2025

Paljonko naapuruston on kohtuudella kestettävä häiriötä? KHO arvioi lämpöpumpun meluhaittaa

Korkein hallinto-oikeus (KHO) otti kantaa tilanteeseen, jossa ilma-vesilämpöpumpun ulkoyksikkö aiheutti naapurin mukaan häiritsevää melua. Ratkaisun ytimessä oli se, missä kulkee sietovelvollisuuden raja, eli kuinka paljon naapuruston on kohtuudella kestettävä häiriötä.

Tilaajille

6.11.2025

Kaupallinen yhteistyö

Järjestelmällisyyttä taloyhtiöiden arkeen

Taloyhtiöille tarkoitettu digipalvelu tuo kaikki yhtiön asiakirjat, ilmoitukset ja toiminnot yhteen paikkaan. Tietojen keskittäminen helpottaa huomattavasti taloyhtiön sisäistä asiointia ja viestintää.

PHM Group

26.1.2026

Sähköinen asiointi pakolliseksi kaupparekisterissä – mitä se tarkoittaa taloyhtiöille?

Vuoden alusta lähtien asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden on tehtävä kaikki kaupparekisteriin liittyvät ilmoitukset ja hakemukset sähköisesti YTJ-palvelussa. PRH ei enää käsittele paperisia ilmoituksia, eikä rekisteröintivelvollisille yhtiöille myönnetä poikkeuksia sähköisestä asioinnista.

Tilaajille

17.4.2025

Huhtikuun Kiinteistölehti selvittää korjausrakentamisen suhdanteita

Huhtikuun Kiinteistölehti tutustuu taloyhtiön laajaan linjasaneeraushankkeeseen Helsingissä sekä rivitaloyhtiön salaojaremonttiin Kirkkonummella. Lisäksi Katariina Haigh kertoo, mikä isännöinnissä maksaa ja olisiko jotain siitä järkevää tehdä hallituksen omin voimin.

Olet lukenut 1/5 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti