Yli 75 prosenttia kaikista parvekkeista on lasitettuja – Ovatko parvekelasit tarpeellisia?

Parvekelasitukset ovat kiinteä osa parvekkeen varustusta ja niiden tarpeellisuuden puolesta puhuvat asukkaiden lisäksi myös arkkitehdit ja rakentajat, kertoo omataloyhtio.fi-sivusto.

Lasituksen avulla parvekkeiden käytettävyys ja kalustettavuus parantuu, mikä lisää asumisviihtyvyyttä. Lasitettua parveketta voidaan käyttää sisätilojen tavoin, viihtyisänä lisähuoneena lähes ympäri vuoden.

Lasitus voidaan asentaa myös iäkkäämpiinkin kiinteistöihin, mikä muuntaa vanhankin parvekkeen viihtyisäksi ja arvokkaaksi lisätilaksi. Tyylillä toteutettu parvekelasitus nuorentaa myös rakennuksen ilmettä. Lasi on myös parvekkeiden kaidemateriaalina yhä suositumpi sen kestävyyden ja helppohoitoisuuden ansiosta.

Parvekelasien tuoma suoja itsessään pidentää parvekerakenteiden käyttöikää 5–10 vuodella. Mikäli parvekelasittaminen yhdistetään massiiviseen parvekerakenteen korjaamiseen, saadaan lisää käyttöikää 25–30 vuotta.

Lasitus vähentää parveketilan puhtaanapidon tarvetta ja kalusteet säilyvät suojassa tuulelta, sateelta sekä siitepölyltä.

Parvekelasitus auttaa myös meluhaittojen torjunnassa. Tutkimukset osoittavat, että lasituksen ansiosta parvekkeen lämpötila on tyypillisesti 2–15 astetta ulkoilmaa lämpimämpää sijainnista ja vuorokaudenajasta riippuen. Lämpimämpi ilma pienentää parvekkeen kohdalla olevan ulkoseinärakenteiden lämpöhäviötä ja tuo siten energiataloudellista hyötyä.

Parvekkeet voidaan peruskorjauksen sijaan uusia kokonaan, jolloin myös niiden kokoa voidaan kasvattaa ja talon ilmettä muuttaa modernimmaksi. Samalla asumisviihtyvyys kasvaa ja kiinteistön arvo nousee. Hyvin huollettuna uusi parveke kestää jopa 60–130 vuotta.

Lue lisää parvekelasituksen hyödyistä omataloyhtiön artikkelista!

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

29.4.2015

Osakeasuntojen hinnat laskivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä

Ennakkotietojen mukaan vuoden 2015 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat koko maassa 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 0,6 prosenttia, kun taas muualla Suomessa hinnat laskivat 1,0 prosenttia. Vuoden 2014 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat laskivat koko maassa 1,1 prosenttia.

30.1.2017

Osakeasuntojen hinnat laskivat neljännellä vuosineljänneksellä

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2016 neljännellä vuosineljänneksellä vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat koko maassa 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 0,2 prosenttia, kun taas muualla Suomessa ne laskivat 0,9 prosenttia. Vuoden 2015 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat koko maassa 1,2 prosenttia.

2.5.2018

Osakeasuntojen hinnat laskivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2018 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat koko maassa 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 0,2 prosenttia, kun taas muualla Suomessa ne laskivat 1,0 prosenttia. Vuoden 2017 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat pysyivät ennallaan koko maassa.

30.1.2018

Vanhojen osakeasuntojen hinnat ennallaan neljännellä vuosineljänneksellä

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2017 neljännellä vuosineljänneksellä vanhojen osakeasuntojen hinnat pysyivät koko maassa ennallaan verrattuna edelliseen neljännekseen. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 0,4 prosenttia, kun taas muualla maassa hinnat laskivat 0,5 prosenttia. Vuoden 2016 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat koko maassa 1,5 prosenttia.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti