Tammikuun alusta alkaen vastuu palovaroittimista siirtyy osakkaalta taloyhtiölle. Myös tiettyjen taloyhtiön hallintoon liittyvien erityistilanteiden hoitaminen kuuluu vastedes uudelle virastolle.
Vastuu huoneistojen palovaroittimista siirtyy taloyhtiöille 1. tammikuuta alkaen, kun uudistetun pelastuslain kahden vuoden siirtymäaika päättyy.
Muutoksen myötä rakennuksen omistajalla eli taloyhtiön hallituksella on velvollisuus huolehtia, että asunnoissa on riittävä määrä toimivia palovaroittimia. Osakkaan vastuulla puolestaan on ilmoittaa yhtiölle viipymättä palovaroittimissa havaitsemistaan vioista.
Palovaroittimet tulivat pakollisiksi Suomessa vuosituhannen vaihteessa. Vuoden 2009 jälkeen rakennetuissa asunnoissa on pitänyt olla sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet, jotka ovat tähänkin saakka olleet taloyhtiön vastuulla.
Aluehallintovirastojen toiminta lakkaa vuodenvaihteessa. Suurin osa virastojen tehtävistä siirtyy uuteen valtakunnalliseen Lupa- ja valvontavirastoon, joka aloittaa toimintansa tammikuun alussa.
Aluehallintovirastot ovat tarjonneet asunto-osakeyhtiöille tiettyjä hallintoon liittyviä palveluja, joista uusi virasto tästä eteenpäin vastaa. Osakas voi vastaisuudessa pyytää Lupa- ja valvontavirastolta erityisen tarkastuksen toimittamista yhtiön hallinnosta tai kirjanpidosta. Edellytyksenä on, että ehdotus saa yhtiökokouksessa riittävän kannatuksen.
Jos taloyhtiön hallitus ei kutsu yhtiökokousta koolle, vaikka esimerkiksi laki tai yhtiöjärjestys sitä edellyttäisi, osakkeenomistaja voi hakea virastolta oikeutta yhtiökokouksen koolle kutsumiseen. Lisäksi virasto voi määrätä taloyhtiölle toiminnantarkastajan.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Monissa 2000-luvulla asennetuissa epoksipinnoitetuissa valurautaviemäreissä on havaittu huolestuttavan paljon vuotoja ja tukkeutumisia. Useat taloyhtiöt vaativat joko asennustyössä vaurioituneiden putkien korjaamista tai korjauskulujen maksamista.
Järvenpää on kiinteistökustannuksiltaan Uudenmaan alueen ja samalla koko Suomen kallein kunta, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä. Seuraavaksi kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Tuusula ja Vihti.
Tamperelaisen taloyhtiön täydennysrakentamishankkeessa kaikki osui kohdalleen. Sujuva yhteistyö kaupungin, taloyhtiön ja rakentajan kanssa on tällaisessa hankkeessa kaikkein tärkeintä, sanoo As Oy Tamronkulman hallituksen puheenjohtaja Mauno Laihonen.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään