Vuokranantajia kohtaan tehdyt syrjintäyhteydenotot kasvussa

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle saapuneiden yhteydenottojen mukaan ihmisiä syrjitään asuntomarkkinoilla niin kansalaisuuden, kielitaidon, varallisuuden kuin seksuaalisen suuntautumisenkin takia.

Vuokranantajalla on oikeus valita, kenelle asunnon vuokraa. Päätöksen perusteet eivät kuitenkaan saa olla syrjiviä. Syrjintää on se, että ihmistä kohdellaan huonommin kuin muita jonkin ominaisuuden perusteella.

Toisinaan valintaperusteissa rikotaan jopa lakia. Yhdenvertaisuusvaltuutettu sai tammi- ja kesäkuun välisenä aikana yhteensä 79 asumiseen liittyvää syrjintäyhteydenottoa. Määrä on yli 60 prosenttia suurempi kuin viime vuoden vastaavana aikana, jolloin vastaavia yhteydenottoja tehtiin 49 kappaletta.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston tarkastaja Päivi Al-Tameemi muistuttaa, että ilmoitusmäärän kasvusta ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä tulkintoja.

– Uskoisin, että ihmisten oma oikeustietoisuus on lisääntynyt. En ainakaan tekisi sellaista johtopäätöstä, että syrjintä on kasvanut yhteiskunnassa vaan että ihmiset uskaltavat matalammalla kynnyksellä ilmoittaa syrjinnästä, hän arvioi.

Ketään ei saa syrjiä

Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Yhdenvertaisuuslaissa kielletään sekä suora että välillinen syrjintä. Syrjintä kielletään lisäksi myös muun muassa rikoslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.

Al-Tameemi uskoo, että kaikki yksityiset vuokranantajat eivät edes tiedä yhdenvertaisuuslain velvoittavan myös heitä.

– Viime aikoina kasvussa on ollut yksityisten vuokranantajien syrjivä toiminta, ja heistä osa on ollut siinä uskossa, että he saavat valikoida vuokralaisen syrjivin perustein. Esimerkiksi hän ei halua vuokralaiseksi miesparia tai romaniperhettä, ja hän saattaa ilmaista sen hakijalle vaikka tekstiviestillä, Al-Tameemi kuvailee tyypillisiä valtuutetun tietoon tulevia syrjintätapauksia.

Aiemmin ilmoituksista suurin osa koski kuntien asunnonvuokraustoimintaa, mutta nyt valtaosassa on kyse yksityisiä vuokranantajia ja vuokra-asuntojen välittäjiä koskevista syrjintäepäilyistä.

Tietämättömyys johtaa ylilyönteihin

Yhdenvertaisuuslaissa yksityinen vuokranantaja tulkitaan palveluntarjoajaksi, kun toiminta on ammattimaista.

Ammattimaiseksi palvelujen tarjonnaksi katsotaan esimerkiksi se, jos yksityishenkilö vuokraa sijoitusasuntoaan ja ilmoittaa siitä julkisesti. Helmikuussa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan tekemän päätöksen mukaan myös taloyhtiö voidaan tulkita palveluntarjoajaksi.

– Palveluntarjoajan velvollisuus on noudattaa syrjintäkieltoa. Se ei riitä, että vuokranantaja ei syrji, vaan hänen on esimerkiksi vammaisen henkilön kohdalla tehtävä kohtuullisia mukautuksia, vaikkapa hakutilanteessa tai vuokrasuhteessa. Jos vuokranantaja on palveluntarjoaja, hän on myös hyvitysvastuussa harjoittamastaan syrjinnästä.

Näytöt ovat usein selkeitä

Al-Tameemin mukaan yksityisillä vuokramarkkinoilla tapahtuvalle syrjinnälle on ominaista, että näyttö on usein niin selkeää, että se kantaa myös oikeudessa. Syrjintä on myös näkyvämpää ja räikeämpää kuin kunnallisella puolella.

Laki asettaa tiukemmat vaatimukset kuntien vuokrataloyhtiöille ja niille yksityisille toimijoille, jotka ovat saaneet vuokra-asuntojen rakentamiseen julkista rahoitusta.

– Viranomaisten on edistettävä tavoitteellisesti suunnitelmallisesti yhdenvertaisuutta. Velvoite koskee kuntien vuokrataloyhtiöiden lisäksi yksittäisiä, isoja vuokrataloyhtiöitä tai -firmoja, jotka vuokraavat ARA-kohteita.

Välittäjän käyttö ei poista vuokranantajan vastuuta. Jos annetaan välittäjälle syrjiviä ohjeita, niin sekä vuokranantaja että välittäjä voivat syyllistyä syrjintään.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon tehtiin viime vuonna yli 1 100 syrjintäyhteydenottoa.

Voit lukea koko jutun tästä!

Artikkeli: Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

21.12.2021

Leväperäisyys voi tuoda omakotitalon vuokraajalle muhkeat tappiot

Suurten asuntojen vuokrakysyntä on kasvanut korona-aikana. Vuokranantajien yhdistyksessä kasvu näkyy jäsenten lisääntyneinä kysymyksinä. Vastuukysymyksiä pohditaan erityisesti silloin, kun vuokrattavana on kerrostaloasunnon sijaan omakotitalo.

esteettömyys

8.9.2022

Esteettömyyskorjauksiin tulossa muutoksia

Kiinteistöliitto kannattaa hallituksen kaavailemia muutoksia asunto-osakeyhtiölakiin. Etenkin luonnosteltu esitys esteettömyyttä parantavia korjauksia koskevan päätöksenteon helpottamisesta sujuvoittaisi taloyhtiön yhteisiin tiloihin tehtäviä esteettömyysremontteja.

1.4.2022

Kiinteistön kunto ja lämmitysmuoto kiinnostavat omakotitalojen ostajia

Viime vuonna vanhoja omakotitaloja ostettiin 17 443 kappaletta, mikä oli 9,5 % enemmän kuin vuonna 2020. Vanhoja omakotitaloja ovat kaikki muut paitsi juuri valmistuneet. – Omakotitalojen kysyntä on kasvussa, ja samaan aikaan useilla alueilla ostajia kiinnostavia omakotitaloja on liian vähän myynnissä.

7.3.2022

Isännöitsijäntodistus kannattaa lukea huolella

Kiireellä tehdyt kaupat voivat tuottaa kaupanteon jälkeen karvaita yllätyksiä. Jos esimerkiksi putki-, julkisivu- ja piharemontteja on pantattu vuosi toisensa jälkeen eteenpäin, ne tulevat jossain vaiheessa väkisin toteutettaviksi. Isojen korjausinvestointien myötä taloyhtiö voi saada taakakseen raskaan ja pitkäaikaisen lainataakan, joka nostaa myös asumiskustannuksia.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti