Vain joka neljäs yksityinen vuokranantaja on mukana taloyhtiön hallituksessa, selviää Suomen Vuokranantajien tekemästä kyselytutkimuksesta. Kokeneiden asuntosijoittajien aktiivisempi osallistuminen sekä hallitukseen että yhtiökokouksiin hyödyttäisi kaikkia osapuolia, sillä vuokranantaja- ja asukasosakkaiden päämäärät taloyhtiössä ovat samat: huolehditaan kiinteistön oikea-aikaisesta kunnossapidosta ja pidetään taloyhtiön talous tasapainossa.
Yksityinen vuokranantaja on asuntosijoittaja, jolle on usein kertynyt kokemusta monista taloyhtiöistä. Tämän kokemuksen ja vertailutiedon hyödyntäminen taloyhtiön hallituksessa ja yhtiökokouksessa on kaikkien etu, joka toteutuu vielä liian harvoin. Suomen Vuokranantajien tekemän Vuokranantaja 2019 -kyselytutkimuksen mukaan vain noin 25 prosenttia yksityisistä vuokranantajista on mukana taloyhtiön hallituksessa. Määrä on hieman kasvanut vuodesta 2017, mutta on edelleen huolestuttavan pieni.
Osaa vuokranantajaosakkaista hallituksen jäsenyys saattaa mietityttää siihen liittyvän vastuun vuoksi. Vastuuta ei kuitenkaan kannata pelätä.
– Hallituksen jäsenellä ei tarvitse olla ammatillista osaamista oikeudellisista, taloudellisista tai rakennusteknisistä asioita. Aito kiinnostus yhteisten asioiden hoitamiseen ja normaali huolellisuus toiminnassa riittää, toteaa Suomen Vuokranantajat ry:n päälakimies Sanna Hughes.
Osallistumalla taloyhtiön asioiden hoitoon vuokranantajaosakas hoitaa samalla omaisuuttaan ja parhaassa tapauksessa voi jopa kasvattaa sen tuottoa. Vuokranantajilla on usein kokemusta usean taloyhtiön hoidosta, ja tämä vertailutieto voi olla kullanarvoista eri vaihtoehtoja vertailtaessa. Jokainen asuntosijoittaja haluaa myös omaisuutensa olevan hyvässä kunnossa. Avainsana on oikea-aikainen kunnossapito, ettei korjausvelkaa ja vaurioita pääse syntymään.
Käsillä alkaa olla vilkas kevään yhtiökokousaika. Yhtiökokoukseen kannattaa osallistua, vaikka ei itse olisikaan ehdolla hallitukseen.
– Vuokranantajaosakkaankin kannattaa tutustua taloyhtiön tilinpäätökseen ja olla yhtiökokouksessa vaikuttamassa esimerkiksi siihen, miten osakkaiden maksamia vastikesuorituksia käsitellään taloyhtiön kirjanpidossa, Hughes vinkkaa.
Juuri nyt on myös aika saattaa hallitukselle tai isännöitsijälle tiedoksi asiat, joita osakas haluaa yhtiökokouksessa käsiteltävän. Laki ei määrää mitään tiettyä aikarajaa, mutta hallituksen pitää voida käsitellä ehdotukset ja sisällyttää ne kokouskutsuun. Hallituksen olisikin hyvä kertoa etukäteen osakkaille päivämäärä, johon mennessä käsiteltäviksi toivotut asiat täytyy ilmoittaa.
Kerrostaloyhtiöt korjasivat viime vuonna eniten talotekniikkaa ja rivitaloyhtiöt ulkopintoja ja rakenteita, kertoo Tilastokeskus. Taloyhtiöiden hoitokulut nousivat edellisvuodesta 2,6 prosenttia.
Taloyhtiöiden mahdollisuudet saada lainaa ovat heikentyneet, kun pankit kiristävät kriteerejään. Erityisen synkältä tilanne näyttää yhtiöissä, joiden asukkaista valtaosa on eläkeläisiä. Myös tyhjillään olevat asunnot muodostavat yhtiölle riskin.
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen on jatkunut vilkkaana, mutta kustannusten ja korkojen nousu sekä heikko talouskehitys varjostavat korjauksia. Tulevakaan vuosi ei näytä valoisalta. Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton syksyn korjausrakentamisbarometrista.
Suomessa pelastusviranomaisten tietoon tulee vuosittain noin 12 000 tulipaloa, joista merkittävä osa on ihmisen toiminnan aiheuttamia. Safetum on käynnistänyt tänä syksynä kampanjan suomalaisten taloyhtiöiden paloturvallisuuden edistämiseksi.
Safetum
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään