VTT: Asuntotarve suurissa kaupungeissa kasvaa edelleen

Kasvavilla kaupunkiseuduilla tarvitaan seuraavien kahden vuosikymmenen aikana enemmän uusia asuntoja vuosittain kuin kahdella edellisellä vuosikymmenellä on rakennettu. Heikon taloussuhdanteen aiheuttamaan asuntotuotannon laskuun ei ole varaa. Suurten kaupunkien asuntotuotanto olisi pidettävä tasaisena riippumatta koronapandemia aiheuttaman talousromahduksen koosta, todetaan VTT:n Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimuksessa.

Suomen väkiluku ei enää juurikaan kasva, ja Tilastokeskuksen alueellisessa väestöennusteessa sen arvioidaan kääntyvän laskuun 2030-luvun alussa. Asuntotuotantotarpeen kasvu johtuu kaupunkien luonnollisesta väestönkasvusta, maahanmuutosta, yhden aikuisen talouksien yleistymistä ja nuorten itsenäistymisen aikaistumisesta. Perhekoon kutistumisella on ollut kahdenkymmenen viime vuoden aikana suurempi vaikutus asuntotuotantotarpeeseen kuin muuttoliikkeellä.

– Asumisen suuri rakennemuutos on viime vuosikymmeninä ollut yksinasumisen ja yhden aikuisen talouksien määrän kasvu. Tämä trendi tulee todennäköisesti vahvistumaan entisestään tulevina vuosikymmeninä, mikä kasvattaa asuntotarvetta, sanoo tutkimuksesta vastannut VTT:n erikoistutkija Terttu Vainio.

Vuotuinen tarve 30 000–35 000 uudelle asunnolle

Tuoreessa tutkimuksessa asuntotuotantotarpeelle onkin laadittu kaksi skenaariota, jotka eroavat toisistaan juuri kotitalouksien koon kehityksen osalta. Trendiennusteessa perherakenne pysyy nykyisellä tasolla ja kutistuvat kotitaloudet -skenaariossa yksin asuminen yleistyy entisestään.

Tutkimus arvioi vuosittaisen lisärakentamisen tarpeen Manner-Suomessa olevan vuositasolla vähintään 30 000 asuntoa. Jos nuorten aikuisten irtaantuminen lapsuudenkodeistaan kuitenkin aikaistuu ja yhden aikuisen kotitalouksien määrä jatkaa kasvuaan, asuntoja on rakennettava vuosittain 35 000. Parilla edellisellä vuosikymmenellä toteutunut asuntotuotantomäärä on ollut keskimäärin noin 32 000 asuntoa vuosittain, mutta vuosivaihtelut ovat olleet suuria.

Seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana uusia asuntoja tarvittaisiin jopa yli 700 000, josta entistä isompi osuus, lähes 90 prosenttia kohdistuu neljälletoista suurimmalle kaupunkiseudulle. Yksin Helsingin seutukunnan osuus olisi melkein puolet.

Suuriin kaupunkiseutuihin on tutkimuksessa laskettu työssäkäyntialueet, joiden väestö on noin 100 000 asukasta tai enemmän. Alueellisessa tutkimuksessa keskityttiin asuntotuotantotarpeen kehityksen arviointiin näillä seutukunnilla. Tutkimuksen lähtökohtana ovat olleet Tilastokeskuksen syksyn 2019 alueellinen väestöennuste ja toukokuussa 2020 julkaistut asumisen tilastot.

Riskinä patoutuva kysyntä ja tempoileva tuotanto

Tutkimuksessa on arvioitu koronapandemian vaikutusta asuntotuotantotarpeeseen. Asuntotuotanto oli vuosina 2015–2019 huomattavasti ennakoitua vilkkaampaa ja sen arveltiin tasaantuvan selvästi vuosina 2021–2025. Pandemian aiheuttaman taloussuhdanteen heikkenemisen vuoksi pudotus uusien asuntojen aloitusmäärissä on kuitenkin jyrkkenemässä.

– Asuntotarve ei katoa mihinkään, mutta uhkana on, että koronakriisin talousvaikutusten seurauksena asuntotuotanto romahtaa samalla tavalla kuin finanssikriisin aikaan. Tällöin kysynnän jumiutuminen ja patoutuminen voi nostaa asumisen hintaa ja vaikeuttaa muun muassa nuorten muuttamista omilleen. Tuotannossa äkkipudotusta seuraa yleensä aikanaan äkkinousu, mikä ei ole kenenkään etu, Vainio sanoo.

Tutkimusraportissa arvioidaan, ettei koronakriisi jätä pysyvämpiä jälkiä asuntotarpeeseen eikä vuoteen 2040 ulottuvaa ennustetta ole sen vuoksi muutettu.

– Joissain arvioissa koronan on nähty muuttavan ihmisten asuinmieltymyksiä niin, että kysyntä siirtyy kaupunkien keskustoista väljempiin ympäristöihin. Toisaalta kaupungistumisen juurisyyt eivät katoa pandemian vuoksi mihinkään, ja työpaikkojen hupeneminen syrjäseuduilta voi saada ihmisiä hakeutumaan kasvaviin kaupunkeihin. Vaikutukset voivat siten olla plus miinus nolla, arvioi Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo. Vihmo toimi Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimuksen tilanneita tahoja edustavan ohjausryhmän puheenjohtajana.

Lisätiedot ja tutkimusraportti Asuntotuotantotarve 2020-2040 VTT:n kotisivuilla.

Tutkimuksen on toteuttanut VTT ja sen tilaajia ovat Rakennusteollisuus RT, ympäristöministeriö, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Kuntarahoitus ja Suomen Hypoteekkiyhdistys.

Artikkeli: Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

16.2.2022

Tyhjiä asuntoja on yhä enemmän

OP Ryhmän tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan Suomen asuntokannasta 11,4 prosenttia on vailla vakituista asukasta. Tilastokeskuksen mukaan vailla vakituista asukasta oli yli 357 000 asuntoa vuonna 2020. Asuntomarkkinatutkimusten mukaan tyhjien asuntojen luonnollinen osuus asuntokannasta olisi noin viisi prosenttia.

5.4.2022

SKVL: Asuntomarkkinat piristyvät – myös vuokra-asuntojen kysyntä elpyy

Suomen Kiinteistönvälittäjät SKVL ry:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg kertoo järjestön kevään markkinaennusteen lupaavan selvää käännettä ylöspäin. Vielä kuukausi sitten tehdyssä ylimääräisessä kyselyssä välittäjät sanoivat Ukrainan sodan hiljentäneen asuntomarkkinoita. Tilastokeskus kertoo kuitenkin helmikuun olleen pankkien lainatiskeillä kiireinen, itseasiassa historian toiseksi vahvin helmikuu uusien asuntolainojen määrissä.

rakennuskustannukset

16.9.2022

Kustannukset rajoittavat vuokra-asuntojen rakentamista

Rakennuskustannusten arvioidaan vaikeuttavan uusien vuokra-asuntojen rakentamista, selviää Raklin vuokra-asuntobarometrista. Ammattimaiset toimijat kuitenkin jatkavat sijoitustensa kasvattamista epävarmoista ajoista huolimatta.

10.2.2022

Uusituvan energian osuus kaukolämpötuotannossa kasvaa kylmistä talvista huolimatta

Vuoden 2021 kylmä tammi-helmikuu ja loppuvuoden pakkaskausi erottuvat selkeinä kaukolämmön kulutuspiikkeinä. Koko vuoden osalta kaukolämmön kulutus kasvoi 18 %, mikä heijastui päästöihin. Ne nousivat noin neljänneksen edellisestä vuodesta, lähelle vuoden 2019 tasoa.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti