Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilaston mukaan asuntokuntien mediaanitulo oli Suomessa viime vuonna reaalisesti 2,5 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2014, jolloin Suomen talouden usean vuoden kestänyt supistuminen päättyi. Parhainta tulokehitys on ollut Tunturi-Lapin ja Pohjois-Lapin seutukunnissa, joissa asuntokuntien reaalitulot olivat vuonna 2017 noin 5,5 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2014. Lounaissuomalaisessa Vakka-Suomen seutukunnassa vastaava tulojen kasvu oli 4,7 prosenttia.
Asuntokuntien mediaanitulojen reaalimuutokset (%) seutukunnittain vuosina 2014–2017. Kymmenen korkeimman ja matalimman kasvun seutukuntaa
Tulokäsite asuntokunnan ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo (ml. myyntivoitot), mediaani
Tunturi- ja Pohjois-Lapissa asuntokuntien hyvää mediaanitulojen kasvua näyttäisi selittävän palkka- ja yrittäjätulojen nopea reaalikasvu, mikä näiden alueiden asuntokunnilla oli vuosina 2014-2017 keskiarvotulolla mitattuna runsaat 6 prosenttia. Vakka-Suomessa asuntokuntien mediaanitulojen hyvä kasvu näyttäisi ennen kaikkea johtuvan asuntokuntien saamien palkkatulojen nopeasta kasvusta.
Pohjoisen Lapin alueilla palkka- ja yrittäjätulojen hyvää tulokehitystä selittänee pitkälti matkailuala ja sen kasvu. Vakka-Suomessa asuntokuntien hyvää palkkatulojen kasvua todennäköisesti selittää alueella viime vuosina hyvin menestynyt teollinen toiminta, kuten auto-, elintarvike- ja telakkateollisuus.
Heikointa asuntokuntien tulokehitys on viime vuosina ollut sekä Pohjanmaalla Kokkolan ja Vaasan seutukunnissa että Etelä-Karjalassa Lappeenrannan ja Imatran seutukunnissa. Näillä alueilla asuntokuntien mediaanitulojen reaalikasvu jäi vuosina 2014-2017 vajaaseen prosenttiin.
Suomalaistalouksien tulokehitys on ollut 2010-luvulla heikkoa, vuosikymmenen alkuvuosina asuntokuntien käytettävissä olevat rahatulot reaalisesti jopa alenivat. Vuonna 2015 asuntokuntien tulokehitys kääntyi pitkästä aikaa selvästi positiiviseksi, mutta viime vuosina reaalitulojen kasvuvauhti ei ole juurikaan nopeutunut.
Asuntokuntien reaalitulot kasvoivat vuonna 2017 keskiarvolla mitattuna 1,8 prosenttia edellisvuodesta. Sen sijaan keskivertotalouksien tuloja parhaiten kuvaavan mediaanitulon mukaan asuntokuntien tulojen reaalikasvu jäi vajaaseen prosenttiin vuonna 2017.
Asuntokuntien reaalitulojen vuosimuutokset 1995–2017
Vuosien 1995–2000, 2000–2005 ja 2005–2010 muutos kuvaa aikavälin keskimääräistä vuosimuutosta. Tulokäsite: ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo (ml. myyntivoitot), keskiarvo henkeä kohti. Ekvivalentti tulo = asuntokunnan tulo jaettuna sen kulutusyksikköluvulla
Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänäkin vuonna tuntuvasti, ja nousu on ollut aiempaa laaja-alaisempaa. Vertailun kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Järvenpää ja Hämeenlinna. Sähköenergia on halventunut, mutta perusmaksut ja siirtohinnat nousseet.
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen on jatkunut vilkkaana, mutta kustannusten ja korkojen nousu sekä heikko talouskehitys varjostavat korjauksia. Tulevakaan vuosi ei näytä valoisalta. Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton syksyn korjausrakentamisbarometrista.
Taloustilanne varjostaa edelleen raskaasti korjausrakentamisen näkymiä, käy ilmi Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometristä. Pääkaupunkiseudulla näkymät ovat heikentyneet vähiten.
Helsinkiläinen As Oy Risto Rytintie 24 toteutti linjasaneerauksen, jonka yhteydessä päätettiin parantaa myös energiatehokkuutta ja vaihtaa kaukolämmöstä maalämpöön. Samalla uusittiin yleisiä tiloja ja parannettiin esteettömyyttä. Yhtiö sai energia- ja esteettömyyskorjauksiin avustusta ARAlta.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään